Katupöly vaikeuttaa hengitystä alkukeväällä

Katupölyä on jo hengitysilmassa, mutta katuja päästään puhdistamaan vasta yöpakkasten loputtua.

Kuvateksti
Katuja päästään puhdistamaan vasta, kun öisin ei enää ole pakkasta. Kuva: iStock

Katupölyn määrä on maalis-huhtikuussa suurimmillaan. Pöly nipistelee silmiä ja nenää ja aiheuttaa terveysongelmia erityisesti hengityssairaille. Tänä vuonna katupölyltä suojautuminen on tavallista vaikeampaa, sillä Etelä-Suomessakin sataa vielä lunta ja viheralueet ovat edelleen lumikinosten alla.

Odotettavissa on, että hengitysilmassa olevan katupölyn määrä menee huonompaan suuntaan. Tilanne korjaantuu, kun kadut saadaan puhdistettua.

Hengitysliitto suosittaa, että hengityssairauksia sairastavat ja katupölylle muuten herkistyneet ihmiset käyttävät hengityssuojaimia tulevien kuukausien aikana. Katupölylle herkkien ihmisten kannattaa vältellä kävelyä vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. 

– Kävelyn terveyshyödyt jäävät saamatta, sillä huono hengitysilma aiheuttaa niin paljon kielteisiä terveysvaikutuksia, sanoo järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

Katupöly on terveysriski, jonka haitallisuuteen vaikuttavat pienhiukkasten koko ja koostumus. Katupölyn koostumus vaihtelee sekä alueellisesti että ajallisesti. Katupöly sisältää mineraalihiukkasia , hiekotushiekkaa, tiesuolaa, metalli- ja kumihiukkasia, kasvienosia sekä siitepölyä.

Isoimmissa katupölyhiukkasissa voi olla myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia. Suurin katupölyn aiheuttaja on tieliikenne, joka nostaa ilmaan maaperähiukkasia myös luonnonympäristöistä ja rakennustyömailta.

Suomessa huono ulkoilma on kevääseen liittyvä väliaikainen ongelma. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että Suomessa on maailman kolmanneksi puhtain ilmanlaatu. Helsingissäkin pienhiukkasten pitoisuuksien raja-arvot ilmassa ovat ylittyneet tänä vuonna vain neljä kertaa katupölyn takia.  

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
25.3.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
27.9.2021