Korona vaikeuttaa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä – Suomen World Vision etsi uusia keinoja vaikuttaa

Koronan toissijaiset vaikutukset ovat Afrikassa suurempia kuin itse tauti, sanoo Suomen World Visionin asiantuntija.

Kuvateksti
Korona sulki koulut, mikä heikensi erityisesti tyttöjen tilannetta. Kuva: Suomen World Vision

Uudet toimintatavat ovat estäneet silpomista koronapandemian aikana  Suomen World Visionin toiminta-alueilla Kenian Sookissa ja Somalian Puntmaassa.

Puntmaassa 415 tyttöä on pelastunut vuonna 2020 silpomiselta Suomen World Visionin pitkään jatkuneen työn ansiosta. Järjestö on onnistunut vähentämään silpomista Kenian Sookissa lähes 100 prosentista 30 prosenttiin. 

Koronatilanne Kenian maaseudulla on Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette  Gothónin mukaan parempi kuin isoissa kaupungeissa. 

"Maassa ei kuitenkaan testata oireisia kattavasti, joten tartuntoja on luultavasti enemmän kuin tilastossa näkyy."

Myös väestörakenne vaikuttaa. Keniassa on nuoria enemmän kuin vanhuksia, joten vakavasti sairastuneita on vähemmän kuin länsimaissa. 

"Koronan toissijaiset vaikutukset voivat olla suurempia kuin itse tauti."

Koronan myötä tyttöjen silpomiset ovat lisääntyneet. 

Koronapandemia on vaikeuttanut silpomisen vastaista työtä monin eri tavoin. YK:n väestörahaston UNFPA:n mukaan koronapandemia voi pahimmillaan lisätä silpomisten määrää jopa kahdella miljoonalla seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

Koronarajoitukset ovat myös heikentäneet perheiden taloudellista tilannetta. Moni perhe elää kädestä suuhun myymällä torilla tuotteitaan. Kun tori on suljettu, ei ole elinkeinoa.

Köyhät perheet, joissa on silpomisuhan alla olevia tyttöjä, ovat saaneet Suomen World Visionilta ruoka-apua ja rahaa. Toimenpiteillä on suora vaikutus tyttöjen turvallisuuteen.

"Jos perheellä ei ole rahaa ruokaan, paine tyttöjen silpomiseen kasvaa. Kun silvottu tyttö menee naimisiin, perhe saa hänestä korkeammat myötäjäiset."

Koronan vuoksi lähitapaamisia viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ei ole, ja kansalaisille suunnattuja koulutuksia silpomisen haitoista on jouduttu perumaan.

Kokoontumiskiellot ja liikkumisrajoitukset ovat estäneet kohtaamiseen, koulutukseen ja yhteiseen päätöksentekoon perustuvan silpomisen vastaisen työn.

Koulujen sulkeminen heikensi erityisesti tyttöjen asemaa. Koulut olivat kiinni kuukausia. Kiinni olivat myös koulujen yhteydessä olevat turvatalot, joihin silpomisvaarassa oleva tyttö voi hakeutua. 

"Kaikki tytöt enää päässeet palaamaan kouluun, kun ne avattiin."

Suomen World Vision on pitänyt etäyhteyttä kyläpäälliköihin ja muihin vaikuttajiin esimerkiksi puhelimitse. Maaseudun kylissä on tiedotettu silpomisen haitoista autojen katoilta kovaäänisten avulla.

Radiokanaviin, muuhun paikallismediaan sekä sosiaaliseen mediaan on tuotettu tietoiskuja.

Isot kyläkokoontumiset ovat vaihtuneet pienryhmien tapaamisiin.

Keniassa järjestettiin viime vuonna pienryhmäkeskusteluja 25 kylässä, joissa silpomista vielä esiintyy. Kenian Sookiin koottiin pienryhmä, joka kouluttaa silpomisen haitoista sekä antaa lääkinnällistä ja psykologista tukea silpomisen kokeneille ja siitä pelastuneille tytöille.

Silpominen on Keniassa kielletty, ja siitä on Gothonin mukaan annettu myös vuosien vankeustuomioita. Kiellosta ja vaikuttamistyöstä huolimatta silpomista yhä esiintyy. 

Suomessa eduskunta on käsitellyt kansalaisaloitteen tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä lakivaliokunnan mietinnön pohjalta. Valiokunnan mukaan tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen rangaistavuutta on tarpeen selkeyttää.

Selkeyttävät säännökset tulee sisällyttää rikoslakiin  koska rangaistussäännökset vakavimmista teoista eli vankeusuhkaiset rangaistussäännökset sijoitetaan Suomessa rikoslakiin.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana.

Tehy tekee Suomen World Visionin kanssa yhteistyötä silpomisen ehkäisyssä. Yhteinen webinaari on 22.4.2021. Ilmoittaudu webinaariin tästä.
 

Lue lisää: Epäiletkö tytön ympärileikkausta? Ota asia rohkeasti puheeksi
Kolumni: Silvottujen tyttöjen tarinat eivät tule kuulluiksi – korona pahentanut tilannetta