Hän johtaa sveitsiläisvetoisessa yhteistyöprojektissa mukana ollutta kansainvälistä tutkimusryhmää, johon kuuluu tutkijoita Oulun yliopistosta ja Bergenin yliopistosta Norjasta.
Löytö on merkittävä, sillä maailman köyhimpien alueiden terveysuhat rasittavat monella tapaa koko maapalloa. Köyhimpien alueiden elinolojen parantaminen on edellytys myös talouskasvulle, poliittiselle vakaudelle ja muuttoliikkeen hillitsemiselle. Malarialoista levittävien hyttysten torjuntaan käytetyt myrkyt, kuten DDT, ovat uhka ekosysteemille.
Jatkossa tutkijat haluavat selvittää, soveltuuko uusi yhdiste lääkkeeksi myös malarialoisen sukulaisten aiheuttamia tauteja vastaan. Yksi niistä on toksoplasmoosi, jota kantaa noin kolmannes maailman väestöstä.
- Tauti voi olla kohtalokas sikiöille ja immuunipuutospotilaille.
Muita tauteja, joihin uutta yhdistettä halutaan testata, on esimerkiksi Cryptosporidium-loisen aiheuttama ripuli, joka on toinen suuri lapsikuolleisuuden aiheuttaja.
Viime vuosikymmenien tehokkain malarialääke on ollut 1970-luvulla löydetty artemisiini ja siihen perustuvat yhdistelmäterapiat. Artemisiinia vastaan on kuitenkin alkanut kehittyä vastustuskykyisiä loiskantoja, joten tarve uudenlaisten lääkkeiden kehittämiselle on valtava. Ilman uusia lääkkeitä malariakuolleisuus kääntyy todennäköisesti uuteen nousuun.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science-tiedelehdessä. Mukana oli tutkijoita Sveitsistä, Norjasta, Isosta-Britanniasta ja Suomesta.
