D-vitamiini on välttämätön luuston terveydelle. Viime vuosikymmeninä on esitetty, että D-vitamiinilla saattaa olla myös muita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Suomalaisväestön D-vitamiinitasot olivat matalia vielä 2000-luvun alussa. Niitä pyrittiin parantamaan ravitsemuspoliittisin päätöksin, kuten suosittelemalla nestemäisten maitotuotteiden ja ravintorasvojen täydentämistä D-vitamiinilla.
Jääskeläinen tutki suomalaisen aikuisväestön D-vitamiinitasoja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2000 ja 2011 välillä. Hän selvitti D-vitamiinitasoihin yhteydessä olevia sosiodemografisia tekijöitä sekä elintapoihin ja metaboliseen terveyteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi hän tutki, ovatko elimistön matalat D-vitamiinitasot yhteydessä masennuksen esiintyvyyteen ja ennustavatko ne painonnousua tai vyötärönympäryksen kasvua.
Vuonna 2000 yli puolella suomalaisista D-vitamiinitaso oli alle 50 nmol/l, jota pidetään yleisesti riittämättömänä. Suomalaisten D-vitamiinitasot nousivat huomattavasti 2000-luvun aikana, ja vuonna 2011 D-vitamiinitaso oli riittävä yli 90 prosentilla väestöstä.
D-vitamiinitasojen nousu selittyy elintarvikkeiden D-vitamiinitäydentämisellä sekä lisääntyneellä D-vitamiinilisien käytöllä. Myös muut tekijät ovat saattaneet myötävaikuttaa nousuun.
– D-vitamiinitason nousu osoittaa ravitsemuspoliittisten päätösten olleen kansanterveyden näkökulmasta onnistuneita.
Tutkimuksessa osoitettiin, että mikäli nestemäisiä maitotuotteita ja kasviöljypohjaisia ravintorasvoja kulutetaan päivittäin sekä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, riittävä D-vitamiinitaso on mahdollista saavuttaa ilman D-vitamiinilisien käyttöä.
Terveellisiä elintapoja noudattavilla D-vitamiinitasot olivat keskimäärin suuremmat kuin niitä noudattamattomilla.
Tutkimus perustui suomalaista aikuisväestöä edustavien Terveys 2000 ja Terveys 2011 -tutkimusaineistoihin. TtM Tuija Jääskeläinen väittelee 7. kesäkuuta Helsingin yliopistossa.
