”Myös koronatilanne on tuonut esille tilanteita, jotka vaativat moraalista rohkeutta, potilaiden puolesta puhumista ja ongelmien rehellistä esilletuomista.”
Tulosten perusteella valmistuvien hoitajien käsitys omasta moraalisesta rohkeudestaan on Euroopassa melko korkealla. Potilaiden käsitykset hoitajaopiskelijoiden kyvyistä ovat vieläkin paremmat.
”Potilaat luottavat saavansa hyvää hoitoa ja ammattilaisten toimivan heidän hyväkseen”, Leino-Kilpi tulkitsee.
Hoitotyön johtajien arvio opiskelijoiden moraalisesta rohkeudesta on kuitenkin selkeästi alempi.
”Johtajien arvioinneissa saattaa välittyä heidän oma kokemuksensa hoitotyön eettisten ongelmatilanteiden puntaroinnista ja ratkaisemisesta. Johtajat voivat esimerkiksi ajatella, etteivät uransa alussa olevat hoitajat ehkä vielä hallitse näitä usein monimutkaisia tilanteita niin hyvin kuin opiskelijat itse ajattelevat”, tutkijatohtori Sanna Koskinen pohtii.
Moraalista rohkeutta kartoittavaan tutkimuskokonaisuuteen osallistui kuusi maata: Suomi, Islanti, Liettua, Saksa, Irlanti ja Espanja. Tuloksista löytyy myös maakohtaisia eroja. Suomessa kaikki vastaajaryhmät eli opiskelijat, johtajat ja potilaat arvoivat moraalisen rohkeuden matalimmaksi kaikista maista. Islantilaisten johtajien ja potilaiden arviot opiskelijoiden moraalisesta rohkeudesta taas olivat korkeimmat ja espanjalaisten opiskelijoiden itsearvio korkein.
”Kulttuurisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä sekä sairaanhoitajan ammattiroolilla ja vastuilla kussakin maassa on mahdollisesti yhteyttä asiaan, mutta tämä vaatii tarkempaa selvitystä”, Koskinen sanoo.
Kansainvälinen Professional Competence in Nursing (ProCompNurse) -tutkimus on Suomen Akatemian rahoittama. Alkuperäisen tutkimusartikkelin voit lukea täältä (englanniksi).
Lue lisää:
Kenellä on suurin hätä juuri nyt? Jatkuvat vaikea valinnat aiheuttavat hoitajille eettistä stressiä.
