Työterveyslaitos: Liikuntalaji voi vaikuttaa työssä jaksamiseen

Hengityssuojaimia työssään käyttävä hoitaja voi vahvistaa hengityslihaksiaan joogalla tai sauvakävellen.

Kuvateksti
Jooga vahvistaa hengityslihaksia. Kuva: iStock

Sote-alan ammateissa on hyötyä tietyistä liikuntalajeista.

Pandemian aikana hengityssuojainten käyttö on vakiintunut käytäntö. Työterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan hengityssuojaimia paljon työssään käyttävien tulisi vahvistaa hengitysmekaniikkaa. Hengityslihaksille hyödyllisiä lajeja ovat esimerkiksi jooga, vesiliikunta ja sauvakävely.

Tutkijoiden mukaan liikuntalajin valinnassa on huomioitava työn luonne, jotta liikunta edistää yleisen hyvinvoinnin lisäksi työstä palautumista ja työkykyä. Esimerkiksi fyysistä työtä tekevän syketaso voi jäädä koholle raskaan työpäivän jälkeen. Tällöin työntekijä voi palautumisen kannalta hyötyä enemmän rauhallisesta metsälenkistä, kuntosaliharjoittelusta tai uinnista kuin voimakkaasti sykettä nostavista liikuntalajeista.

Vapaa-ajalla harrastetun liikunnan avulla voidaan edistää työstä palautumista ja ehkäistä esimerkiksi työperäisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Tule-sairaudet ovat tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia Suomessa ja myös yleisin syy sairauspoissaoloihin.

”Monipuolisesta koko kehon voimaharjoittelusta on hyötyä myös nostamista ja kantamista sisältävissä töissä. Lisäksi sauvakävely, pyöräily ja muut kestävyyskuntoa kohottavat lajit ovat hyviä valintoja”, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anne Punakallio.

Työn fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta terveyteen on ristiriitaista tietoa. Tällä hetkellä yhteys vaikuttaa epäselvältä.

Tuoretta tutkimustietoa on saatu siitä, että fyysisesti raskas työ on sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskitekijä riippumatta vapaa-ajan liikunnan harrastamisesta. Toisaalta norjalaistutkimuksessa nimenomaan fyysisesti raskasta työtä tekevillä miehillä eliniänodote on todettu pidemmäksi kuin istumatyötä tekevillä miehillä.

”Joka tapauksessa työnaikaisen ja vapaa-ajan liikunnan suhteen tulisi huolehtia palautumisesta ja ottaa huomioon kokonaiskuormittuminen sekä muut elintavat,” huomauttaa vanhempi tutkija Sirpa Lusa.

Tutkijoiden mukaan työpaikoilla kannattaisi jakaa työntekijöille tietoa liikuntalajeista, jotka ylläpitävät työkykyä ja jaksamista. Esimerkiksi työterveyshuollon kanssa yhteistyössä voitaisiin miettiä lajisuosituksia jo ennen kuin työntekijöillä ilmenee terveys- ja toimintakykyongelmia.

Liikunnan ja ergonomian voi yhdistää esimerkiksi perustamalla oman liikuntaryhmän selkäongelmista kärsiville. Työnantaja voi tukea lajikokeiluja tai luoda mahdollisuuksia harrastaa yhdessä jotakin lajia vaikkapa tunnin viikossa työajalla.

”Työnantaja voi kannustaa pyöräilemään tai juoksemaan työmatkat tarjoamalla asialliset suihkutilat ja paikkoja pyörien säilytykseen”, sanoo Lusa.

Hän muistuttaa, ettei lempiharrastusta tarvitse vaihtaa, vaikka se ei olisi oman työn mukaista.

”Liikunnalla on tärkeä asema myös mielen hyvinvoinnin kannalta, mitä oma lempilaji varmasti tukee. Kannattaa kuitenkin pohtia, voisiko tutun lajin rinnalle tuoda toisen liikuntaharrastuksen, joka tukisi oman työn vaatimuksia.”

Lue lisää

Kroppa joutuu hoitotyössä koville