Työturvallisuuslaki uudistuu –Työnantajan velvoitteet tarkentuvat

Uudistettu työturvallisuuslaki ulottaa raskaussuojelun myös imettäviin ja äsken synnyttäneisiin.

Kuvateksti
Työturvallisuuslain muutos velvoittaa työnantajaa kiinnittämään huomiota imettävän äidin työturvallisuuteen.
Kuva: iStock

Työturvallisuuslain raskaussuojelun perussäännös koskee vastedes myös imettäviä ja äsken synnyttäneitä työntekijöitä.

Perussäännöksen mukaan työnantajalla on tähän asti ollut velvollisuus ottaa huomioon työstä tai työolosuhteista mahdollisesti erityistä vaaraa raskaana olevalle työntekijälle aiheuttavat seikat.

Uudistettu työturvallisuuslaki on laajentanut velvollisuuden koskemaan myös äskettäin synnyttänyttä tai imettävää työntekijää.

"Työnantajan tulee jatkaa työolosuhteiden muutoksia tarvittaessa myös raskauden jälkeen. Tähän voi käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta", sanoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Pia Perttula.

Työturvallisuuslain muutos tulee voimaan 1.6.2023. Muutoksessa täsmennetään työnantajan velvoitteita.

Yksi tavoite on edistää erityisesti 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista. Laissa on kuvattu tarkemmin esimerkiksi yksilölliset työsuojelutoimenpiteet sekä huomioitava ikääntyminen vaarojen arvioinnissa.

 

Ensimmäinen täsmennys koskee yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä, ja toinen muutos työnantajan tarkkailuvelvoitetta.

"Onko työpaikalla asianmukaiset keinot tarkkailuun? Hyviä keinoja ovat esimerkiksi kyselyt ja keskustelutilaisuudet."

Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa pitää vastedes ottaa huomioon myös työntekijän vanheneminen.

Laki on tähän asti velvoittanut työnantajan ottamaan huomioon vain työntekijän iän, sukupuolen, ammattitaidon ja hänen henkilökohtaiset edellytyksensä. 

"Ikääntymiseen liittyviä muutoksia voivat olla esimerkiksi työkyvyn muutos, näkökyvyn muutos ja kognitiivisen toimintakyvyn muutos."

Laissa mainitut kuormitustekijät tarkoittavat vastedes sekä fyysisiä että psykososiaalisia tekijöitä.

"Turvallisuuskävelyt, työtyytyväisyyskyselyt, työpaikkaselvitykset yhdessä työterveyshuollon kanssa sekä säännölliset keskustelut esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä ovat keinoja selvittää kuormitustekijöitä."