Yhdeksän kysymystä neuvottelujen tuloksesta

Tehy on saanut paljon palautetta tuoreesta neuvottelutuloksesta. Tässä vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Kuvateksti
Kunta-alan neuvottelutulos on aiheuttanut paljon kysymyksiä. Kuva: iStock


1. Miksi kunta-alan neuvottelutulos kannatti hyväksyä?

Neuvottelutuloksessa etenevät Tehyn kolme keskeistä tavoitetta: lomarahaleikkauksen kompensaatio, ostovoiman turvaavat palkankorotukset ja polku koulutetun hoitohenkilöstön omaan sopimukseen. Sen lisäksi neuvottelutulos sisältää muun muassa työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia tekstimuutoksia. Ne jäävät pysyviksi määräyksiksi työehtosopimukseen senkin jälkeen, kun lomarahaleikkaukset päättyvät vuonna 2019.

Kaikki asetetut neuvottelutavoitteet eivät koskaan voi toteutua täysimääräisinä. Neuvotteluissa osapuolet joustavat tavoitteistaan päästäkseen lopputulokseen. 

2. Miksi palkankorotukset eivät ole korkeampia?

Palkat nousevat sopimuskautena 3,45 prosenttia. Palkat nousevat selvästi ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Palkankorotukset ovat palkansaajajärjestöjen tavoitteen mukaisesti yleiskorotuspainotteisia. Yleiskorotus maksetaan kaikille. 

Palkankorotukset ovat niin sanotun yleisen linjan mukaisia. Yleinen linja määräytyy neuvottelukierroksen edetessä. Se pohjautuu vientialojen palkankorotuksiin jo senkin takia, että niiden työehdoista neuvoteltiin tällä neuvottelukierroksella ensimmäisinä. Yleinen linja on ollut noin 3,2 prosenttia.

3. Mitä tarkoittaa, että palkankorotukset oli sidottu vientialojen korotuksiin?

Julkisen sektorin palkat maksetaan verotuloista. Elinkeinoelämän keskusliittoa pelottaa verojen nousu ja Suomen kilpailukyvyn menettäminen vientimarkkinoilla. Siksi EK koordinoi palkkaneuvotteluja taustalla, pyrkii estämään irtiotot ja sen mielestä liian korkeat palkankorotukset. Yhteiskunnassa ei myöskään ole yhteisymmärrystä siitä, että naisalojen palkkoja tulisi korottaa muita enemmän.

4. Miksi lomarahaleikkausta ei kompensoitu suuremmalla summalla?

Kuntatyönantajalla ei ole käytettävissä lomarahoista leikattuja varoja, koska valtio on vähentänyt ne kunnille maksettavista valtionosuuksista. Pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo kieltäytyivät antamasta rahaa kompensaatioon.

Palkansaajajärjestöt, etunenässä Tehy ja SuPer, saivat kuitenkin ylityö- ja vuoronvaihtokiellon avulla kuntatyönantajan suostumaan 9,2 prosentin kertaerään, joka lasketaan työntekijän varsinaisesta palkasta. Kertaerä maksaa työnantajalle 135 miljoonaa euroa. Järjestöt pyysivät alun perin 300 miljoonaa, mutta neuvotteluissa ei voi koskaan saavuttaa tavoitteitaan täysin. Samassa yhteydessä saatiin neuvoteltua tilapäisen hoitovapaan alaikärajan nosto ja isyysvapaan pidennys sekä poistettiin työnantajalta oikeus periä takaisin työkyvyttömyyseläkettä edeltäneen sairausloman palkkaa.

5. Miksi ei jatkettu ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa tai menty lakkoon?

Valinta pitää tehdä hyödyn ja siitä jäsenille aiheutuvan haitan välillä. Työtaistelua kannattaa jatkaa, jos sillä pystyy saavuttamaan jotain. Työtaistelua ei kannata jatkaa, jos sen arvioidaan johtavan vain menetyksiin. Vastuullinen ammattiliiton puheenjohtaja ei johdata jäsenistöä työtaisteluun, jossa jäsenistö ei voi voittaa.

6. Miksi ei menty valtakunnansovittelijan luo?

Valtakunnansovittelijalle pääsy edellyttää ensinnäkin lakon uhkaa. Huomionarvoista on se, että sovittelussa ei saa mitään ylimääräistä jo varsinaisissa neuvotteluissa saavutetun lisäksi, vaan siellä aloitetaan puhtaalta pöydältä. Pahimmassa tapauksessa tehyläiset olisivat voineet menettää jo sovitut palkankorotukset, lomarahakompensaatiot ja polun omaan sopimukseen. Valtakunnansovittelijan kaikissa ratkaisuissa on tällä kierroksella ollut 3,2 prosentin palkankorotukset.  

7. Tuleeko koulutetun hoitohenkilöstön oma sopimus?

Neuvottelutuloksessa on sovittu työryhmästä, joka ryhtyy välittömästi kehittämään ja valmistelemaan koulutetun hoitohenkilöstön työehtoja. Kyseessä on ensimmäinen konkreettinen askel kohti koulutetun hoitohenkilöstön omaa sopimusta. Oma sopimus ei synny hetkessä, vaan sitä pitää työstää. Vanhoja sopimusmääräyksiä Kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta ei haluta siirtää uuteen työehtosopimukseen. 

Sote-uudistuksessa muuttuu myös sopimusjärjestelmä, joten siinä yhteydessä on mahdollista ottaa käyttöön koulutetun hoitohenkilöstön oma sopimus työryhmän valmistelun perusteella.

Työryhmässä ovat mukana Tehyn ja SuPerin lisäksi kunta-alan pääsopijajärjestöt JAU ja Juko, joiden jäsenliitoissa on hoitohenkilöstöryhmiä.

8. Kuuluuko varhaiskasvatus koulutetun hoitohenkilöstön oman sopimuksen piiriin?

Varhaiskasvatus ei kuulu oman sopimuksen piiriin, koska varhaiskasvatus jää sote-uudistuksessa edelleen kuntien vastuulle. Varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alalta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle 2013. Tehy vastusti siirtoa.

Lastenhoitajien edunvalvonta jatkuu Tehyssä KVTES:n piirissä. 

9. Koskeeko neuvottelutulos yksityissektoria?

Yksityissektorilla neuvottelut ja ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuvat. Yksityissektorin neuvottelutulokset ovat perinteisesti noudattaneet kuntasektorin linjaa.

12.2. klo 16.31 lisätty tieto lastenhoitajien edunvalvonnan jatkumisesta Tehyssä.