Eläkkeellä olijat eivät voi ratkaista hoitajapulaa

Koko maassa on valtava pula osaavista hoitajista. Siksi ansaitusti eläkkeellä olevia hoitajia maanitellaan takaisin töihin. Sosiaali- ja terveysalan kantokyky ei voi kuitenkaan voimalla nojata eläkkeellä oleviin hoitajiin.

Kuva: Canva

Teen mielelläni keikkatöitä kokeneen hoitajakollegan kanssa, joka on tullut eläkepäivien vietosta välillä hoitotyöhön. En voi silti olla miettimättä, kuinka vakavasta ilmiöstä on kyse. 

Hoitajapulassa sote-alan palveluiden kesäsuluista on tullut arkipäivää. Monessa hoivakodissa on laitettu lopulta lappu luukulle mahdottoman edessä. Syy siihen on selvä. Hoitajia ei ole saatu rekrytoitua mistään. On hyvä muistaa, että näin oli jo ennen covid19-epidemiaa.

Kaikki edellä mainittu kertoo rajusta hoitoalan todellisuudesta. Hoitajapula on merkittävä uhka muun muassa potilasturvallisuuden, kansanterveyden ja kansantalouden näkökulmasta.

Akuutti hoitovelka on jo sietämätön esimerkiksi lasten mielenterveyspalveluissa. Hoitojonot kasvavat koko Suomessa ja rappeuttavat pikku hiljaa meille kaikille tärkeintä, terveyttä ja toimintakykyä. Ongelma on, että kunnista jää kymmenen vuoden sisään eläkkeelle arviolta yli 30 000 lähi- ja sairaan­hoitajaa.

Eläkeläisreservi voi olla vain pieni osaratkaisu hoitajapulaan. Se ei riitä lähimainkaan paikkaamaan hoitajien kokonaistarvetta. Eiväthän sosiaali- ja terveyspalvelut voi nojata eläkeläishoitajien reserviin?

Eläkeläishoitajat ovat kuin luonnonvoima. Välillä heidät saa houkuteltua töihin ja välillä heillä on muuta menoa. Keikkailu loppuu, kun terveys ei sitä salli, hoitotyö ei enää huvita tai tilalla on riittävästi mummo- tai pappakeikkaa lastenlasten kanssa.

Tämä hoitoalan katastrofi oli nähtävissä yli kymmenen vuotta sitten. Mitä asialle tehtiin? Tahkottiin säästöjä hoitajien selkänahasta, tehtailtiin haamuhoitajia työvuorolistoille ja ylistämällä alistettiin hoitajat juhlapuheissa.

Samalla leikattiin rajusti hoitotyön koulutuksen määrärahoja. Miltei ainoa hölmöläisille jäänyt keino on nyt rukoilla pienellä eläkkeellä kitkuttavia hoitajia takaisin tienaamaan.

Totta on sekin, etteivät kaikki hoitajat näe koskaan terveitä eläkepäiviä. Yhä rankemmaksi muuttuvasta hoitotyöstä joudutaan työkyvyttömyyseläkkeille keskimäärin jo viisikymppisenä. Pelkästään kunta-alalla määrällisesti suurin jo työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyt ammattilaisten joukko on lähihoitajat. Siitä reservistä ei juuri revitä hoitajia takaisin töihin.

Ratkaisu hoitajapulaan on sekin kuulunut vuosikymmenet kuuroille korville. Hoitajien veto- ja pitovoimaan tarvitaan hyvät työolot ja työn vaativuutta vastaava kunnon palkka. Rehellisesti sanottuna, en tiedä kuka sinua hoitaa, jollei näitä asioita korjata heti.

Selvyyden vuoksi mainittakoon vielä, etten kritisoi tässä blogitekstissä kanssani keikkailevia eläkeläishoitajia. Kysymys on hoitoalan tulevaisuudesta. Hoitajapulaa yritetään kuitata eläkeläisillä, koska hoitajien ääntä ei ajoissa kuunneltu.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
24.6.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
22.6.2021
Blogi
Julkaisupäivämäärä
20.5.2022