Sanon nyt rehellisesti asian, jonka harvoin sanon suoraan potilaalle: sairaanhoitajana en ole syyllinen palvelujen vähentämiseen tai hoitojonon pitenemiseen. En tee arkisessa työssäni poliittisia päätöksiä. Sen sijaan kuulun näkyvään ja isoon ammattiryhmään, joka huomataan terveyspalveluissa sangen helposti.
Ymmärrän kyllä, mihin potilaani reagoivat. Vierelläni on yhä vähemmän hoitajakollegoita ja kaikesta pitäisi säästää. Hoidan potilaita tuplanopeudella keskellä sote-uudistusta ja yt-neuvotteluaaltoa. Teen keikkasairaanhoitajana parhaani tarjotakseni laadukasta hoitoa potilaille rajallisten resurssieni puitteissa ja keskellä historiallisia sote-alan muutoksia.
Potilaat, jotka joutuvat odottamaan hoitoa liian pitkään tai hoitamaan vastentahtoisesti asiansa etänä, kokevat usein voimakasta pettymystä ja turhautumista. Tunteet puretaan usein hoitajalle. Asiallista kritiikkiä otan empaattisesti vastaan, mutta haukkumista ja riehumista en jaksa kuunnella yhtään.
