Pienikin tauko katkaisee kuormituksen ja kohentaa vireyttä. Tehy-lehden kyselyyn vastanneet hoitajat kertovat, millaisia mikrotaukoja he pitävät.
”Poistun henkilökunnan wc-tiloihin ja pysähdyn hengittämään syvään; sisäänhengitys nenän kautta ja puhallus ulos. Tätä toistan 4–10 kertaa riippuen työkuormasta, melusta ja hektisyydestä.”
Näin vastasi hoitaja Tehy-lehden verkkokyselyyn keinoista, joilla kiireisen ja kuormittavan työpäivän voi katkaista hetkeksi.
Hoitaja kuvasi pysähtymisen vaikutusta näin:
”Se on oma hetki, jolloin olo ja mieli rauhoittuvat, syke laskee, ’mylly’ päässä rauhoittuu ja ajatukset selkiytyvät.”
Suurin osa verkkokyselyyn saaduista vastauksista liittyi hengitykseen keskittymiseen ja sen avulla rauhoittumiseen.
”Tästä voisi ajatella, että hengitysharjoitukset ja niiden hyödyt ovat menneet sote-alan ammattilaisilla hyvin läpi”, sanoo Tampereen yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian apulaisprofessori Sampsa Puttonen.
Hän kertoo, että erilaiset lyhyet hengitysharjoitukset ovat tutkitusti hyödyllisiä. Ne tarjoavat näppärän ja konkreettisen tavan rentoutua nopeasti.
”Hengitysharjoitteen avulla on helppo asettua työmoodista toisenlaiseen moodiin.”
Tauot ovat tärkeitä työssä jaksamisen kannalta, ja niiden vaikutuksista on paljon tutkimustietoa. Tutkittua tietoa on etenkin pidemmistä tauoista, mutta mikrotaukoja on tutkittu vähemmän. Mikrotauko kestää puolesta minuutista kolmeen minuuttiin.
”Sitä on selvitetty, miten mikrotaukojen määrän lisääminen vaikuttaa. Kun niitä pitää useammin, vireystila kohoaa ja työpäivän jälkeen on vähemmän uupunut kuin silloin, jos niitä pitää harvemmin.”
Mikrotauon tärkein tehtävä on katkaista kuormitus. Sen aikana energiaa palautuu ja vireys kohoaa. Samalla tapahtuu emotionaalista ja kognitiivista palautumista.
Jos päivään ei mahdu taukoja, työtapaturmien riski kasvaa.
Vireyttä ja vuorotyötä koskevista tutkimuksista tiedetään myös, että jos työpäivään ei mahdu taukoja, työtapaturmien riski kasvaa.
Puttonen kannustaa työyhteisöjä keräämään ja jakamaan hyväksi havaittuja keinoja, joilla pitää mikrotaukoja työpäivän aikana.
”Niiden jakaminen varsinkin uusille työntekijöille ja työuransa alussa oleville on hyvä keino tehdä työpaikan kulttuuria tutuksi.”
Työpaikoilla voisi Puttosen mukaan miettiä myös sitä, voisiko mikrotaukoja pitää yhdessä.
”Yhteisiä mikrotaukoja saattaa tosin olla vaikea organisoida.”
Mikrotauoksi sopiva rauhallinen hengittely onnistuu silmät kiinni tai auki. Silmiä auki pidettäessä huomio suuntautuu omasta olosta ympäristöön. Katseen voi suunnata vaikkapa ikkunasta ulos.
”Hengitän syvään muutaman kerran ikkunan ääressä maisemaa katsellen, ajattelen kivoja asioita, oikaisen ryhtiä ja heiluttelen käsiä. Tämä vie minuutin ja taas jaksaa”, kertoi lehden kyselyyn vastannut sairaanhoitaja.
Hän kuvasi maiseman rauhoittavaa vaikutusta näin:
”Maiseman katselu pienenkin hetken työpaikan kuudennen kerroksen ikkunasta rauhoittaa kiireen keskellä varsinkin, jos aurinko vielä paistaa kasvoihin. Se saa usein hymyn kasvoille.”
Toinen sairaanhoitaja puolestaan kertoi, kuinka pienikin liikkuminen virkistää ja tuntuu hyvältä.
”Asiakkaiden välissä yritän pitää pienen tauon, jossa ehdin kirjaamisen lisäksi hengitellä ja keskittyä uuteen tapaamiseen. Välillä teen pienen kävelyn ihan vain käytävällä saadakseni hieman kehoa liikkeelle.”
Liikkuminen virkistää sisälläkin, mutta Puttosen mukaan palautumisen kannalta erityisen tehokasta on liikkua ulkona ja etenkin metsässä. Harva kuitenkaan ehtii metsään asti työpäivän aikana edes mikrotauolle.
”Muutamassa minuutissa ei ehdi tehdä myöskään isompaa jumppaa, mutta venyttely ja kävely ovat hyviä keinoja katkaista työpäivää.”
Työkavereiden kanssa höpöttely tekee monesti hyvää, mutta joskus taukohuoneen hälinä on liikaa.
Jos ulos ei pääse, luontoa voi tuoda mikrotauolle myös teknologian avulla. Verkosta löytyy runsaasti luonnon ääniä ja maisemia, ja puhelimella voi tallentaa omia luontokokemuksia.
”Koneella voi tulla oltua kuitenkin niin paljon, ettei sitä välttämättä halua käyttää tauon aikana.”
Ruudun sijaan tauon voi viettää työkaverin kanssa. Juttelu voi katkaista työkiireen tehokkaasti, mutta aina seura ei ole paras vaihtoehto.
”Työkavereiden kanssa höpöttely tekee monesti hyvää, mutta joskus taukohuoneen hälinä on liikaa. Joskus käyn myös lounastauon yhteydessä pikaisesti ulkona, muutama minuuttikin tekee hyvää”, kertoi kyselyyn vastannut sairaanhoitaja.
Puttonen korostaa, ettei ole suurta väliä, millaisen piristyskeinon mikrotauolleen valitsee. Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle.
Ääntä ja musiikkia voi hyödyntää monella tavalla. Väsyneenä vuorotyössä ei välttämättä kaipaa rauhoittumista, vaan mieli ja keho saattavat tarvita jotain virkistävää.
”Siihen voi liittää venyttelyn ja liikunnan, jotka ovat tärkeitä vuorotyössä”, Puttonen sanoo.
Entä tuoksut tai maut? Monilla työpaikoilla pyritään hajusteettomuuteen.
”Minulla ei ole tietoa niiden käytöstä mikrotaukojen aikana. Kannustan kokeilemaan rohkeasti ja avoimin mielin eri vaihtoehtoja, mutta tuoksut ja mausteet jättäisin ehkä kotikäyttöön.”
Lehden kyselyyn vastannut terveydenhoitaja kertoi saavansa iloa lapsenlapsensa kuvien ja videoiden katselusta.
”Lapsenlapseen liittyy suuria tunteita, ja hän tuo elämään todella paljon iloa. Kuvan tai videon katsominen rentouttaa ja saa hyvälle mielelle.”
Esineeseen saattaa liittyä talismaanin eli taikaesineen kaltaisia piirteitä.
Rauhoittava vaikutus voi liittyä myös esineen koskettamiseen. Painettua valokuvaa voi silitellä, samoin vaikkapa pientä pörröistä pehmolelua, joka kulkee helposti työtakin taskussa. Joissakin kulttuureissa on tavallista hypistellä rukousnauhaa.
”Tiettyyn esineeseen saattaa liittyä talismaanin eli taikaesineen kaltaisia piirteitä. Sen käsittelyyn voi liittyä rituaaleja, kuten monilla kilpaurheilijoilla on ennen suoritusta”, Puttonen sanoo.
Puttosen mukaan mikrotauosta tulee luonteva tapa toistojen avulla. Kun tauon pitää riittävän usein, siitä muodostuu vähitellen rutiini.
”Rutiinit ovat kivoja. Rutiinin syntymistä tukee, kun laittaa asiasta itselle muistutuksen kalenteriin. Sen voi sanoa myös ääneen, jolloin työpaikalta saa rutiiniin sosiaalista tukea tai painetta.”
Onko sitten jotain, mitä mikrotauon aikana ei kannata tehdä? Tähän Puttosella on varma vastaus.
”Puhelimen selailu. Jos on vaikea olla vain paikoillaan ja rentoutua ilman, että täytyy räplätä jatkuvasti puhelinta, kyse on riippuvuudesta.”
