1. Naisvihan määritellään olevan halveksuntaa, vähättelyä tai väkivaltaa, joka kohdistuu naisiin. Se voi olla näkyvää tai kätkeytyä rakenteisiin. Miten naisviha ilmenee Suomessa?
Viha on sanana vahva, mutta naisviha voi olla arkista. Siitä on kyse, kun sanotaan, että ”taas akka ratissa” tai ”akat aina juoruaa”. Ilmiö on laaja. Naisiin kohdistuvaa väheksyntää voi kohdata niin kotona kuin globaalistikin. Esimerkiksi lääketieteen ajatellaan olevan objektiivista. Silti vasta viime aikoina on havahduttu, että lääketieteessä ihmisen on ajateltu olevan mies. Naisten sydänkohtauksia ei siksi välttämättä ole tunnistettu.
Äärimmäisiä esimerkkejä naisvihasta ovat raiskaukset sodankäynnin keinona tai naismurhat.
2. Kuinka naisviha näkyy sote-alalla?
Ala on naisvaltainen, ja jo se kertoo jotakin. Minulle oli avartavaa tajuta, että sairaanhoitajan ja insinöörin koulutus on samanpituinen ja palkkaero valtava. Jotakin vääristynyttä ajattelua epäreiluuden takana on. Herkästi ajatellaan, että naiset hoivaavat luonnostaan ja miehet taitavat abstraktin ajattelun.
Vihapuheesta on tullut sallitumpaa, ikään kuin se olisi normaali kommunikaatiokeino. Tämä ehkä näkyy myös suhteessa hoitajiin nimittelynä ja väkivallan uhkana. Esimerkiksi naisten huorittelu on kautta aikojen ollut yleistä.
3. Naisia morkkaavat some-vaikuttajat kuten Andrew Tate ja Joni Takala tuntuvat puhuttelevan nuoria miehiä. Miksi naisviha nostaa päätään?
Tasa-arvon kehitys kulkee aalloittain. Nyt on takaiskun paikka. Maailmassa on paljon epästabiiliutta kuten Ukrainan sota, Gazan tilanne ja luontokato. Moni ajattelee, että ennen oli paremmin ja haluaa palata menneisyyteen.
4. Kuinka sote-ammattilaiset voisivat työssään puuttua naisvihaan?
Ottamalla esimerkiksi lähisuhdeväkivallan rohkeasti puheeksi – kysytään potilaalta, oliko vammoissa kyse siitä. Lähisuhdeväkivaltaa on Suomessa paljon, mutta asiaa ympäröi hiljaisuuden kehä.
5. Mitä sisäistetty naisviha tarkoittaa?
Naisten itsensä halventavaa ja alentuvaa suhtautumista sukupuoleensa. Paljon kuulee naisten panettelevan itseään tyyliin ”syön kuin possu” tai ”näytänpä paksulta”. Tai lähdetään mukaan ajatukseen, että juuri naisvaltaisissa työyhteisöissä juorutaan ja puukotetaan toista selkään.
6. Olet joutunut itse maalituksen kohteeksi, kun olet kertonut tutkimustuloksistasi mediassa. Miten vihan kohteena olosta selviää?
Kyllä vihapuhe minuakin haavoittaa. Se, että sote-ammattilaisia haukutaan ja uhataan ihan kasvotuksinkin, on ongelma, johon pitäisi puuttua lainsäädännöllä. Ei ole oikein joutua pelkäämään turvallisuutensa puolesta.
