Psykiatri Ilkka Taipale puolustaa mielisairaita ja yksinäisiä

1. Kumpi on vaikuttavampaa, kansanedustajan työ vai kansalaistoiminta?

Ne täydentävät toisiaan, mutta kansalaistoiminta vaatii enemmän pitkäjänteisyyttä. 1970-luvulla liikenneonnettomuuksissa kuoli noin 1   200 ihmistä. Päätimme eduskunnassa puolittaa kuolemat viidessä vuodessa, ja näin tapahtui. Lex Taipale vei puolestaan kerralla 4   000 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

2. Mielen sairaus kantaa edelleen stigmaa. Miten siitä päästäisiin?

Raamatussa on kolme stigmatisoivaa sairautta: lepra, kaatumatauti eli epilepsia ja mielisairaus. Lepra on hävitetty, ja Epilepsialiitto on tehnyt hyvää työtä stigman purkamisessa. Jäljellä on enää mielisairaus.

Psyykkisesti ja somaattisesti sairaita pitää kohdella samalla tavalla, myös etuuksien suhteen. Mielisairaus­ pitää nähdä aivojen sairautena tai kehityshäiriönä.

3. Minkälaista tukea yksinasuvat tarvitsevat?

Suomessa on 2,5 miljoonaa kotitaloutta, ja niistä miljoona kuuluu yksinasuville. Tarvitsemme aiheesta parlamentaarisen komitean tekemän selvitystyön. Yksin­asuvien suurimpia ryhmiä ovat iäkkäät lesket ja työikäiset miehet. Suomen yksin­asuvat ovat Bulgarian jälkeen toisiksi köyhimpiä Euroopassa. Suomalainen lainsäädäntö ottaa huomioon perheet, mutta jättää perheettömät yksin ja sortaa heitä.

Esimerkiksi sydäninfarktin hoitoon pääsyssä ja hoidossa toteutuu tasa-arvo, mutta hoidon jälkeen köyhimpien kuolleisuus on 2,5-kertainen muihin verrattuna. Tästä ryhmästä pääosa on yksin­asuvia. Heidän asemaansa voidaan parantaa vain sosiaalipolitiikalla.

4. Olet työskennellyt lääkärinä ja ylilääkärinä muun muassa Nikkilän ja Kellokosken mielisairaaloissa. Miten nämä vuodet ovat vaikuttaneet elämääsi?

Sairaala-alueet olivat eräänlaisia kyliä tai kartanoita, omavaraisia ruoantuotantoa myöten. Lähiseutu oli tottunut potilaisiin. Saimme Kellokoskella hyvin rahaa koulutukseen, mikä loi vapauden. Ihmiset pääsivät mukaan aktiiviseen toimintaan.

Kellokoskella toimi myös kansalaisjärjestöjen Itämerikeskus kongressi- ja majoituspalveluineen. Meidät tunnettiin hyvin Itämeren ympäristössä.

5. Mihin tähtäät Husin taide­toimikunnan puheenjohtajana?

Vanhoja sairaaloita lukuun ottamatta sairaalat on tehty bakteereita varten. Niissä synnytään, kärsitään ja kuollaan. Kauneudella ei ole ollut niin väliä.

Rakennuskustannuksista yksi ­prosentti pitäisi käyttää taiteeseen. Husissa tästä on toteutunut puolet. Hankittu taide sijoitetaan ensisijaisesti potilaiden odotustiloihin. Toisena tulevat hoitajien yhteiset tilat ja kolmantena niin sanotut takapihat, kuten maanalaiset käytävät.

6. Olet toimittanut teoksen 100 ­sosiaalista innovaatiota Suomesta. Kirja esittelee muun muassa­ yksikamarisen eduskunnan, astiankuivauskaapin ja tekstiviestin. Mikä innovaatioista on ehdoton ykkönen?

Tärkein on luottamus. Jos se sortuu, meidän käy huonosti.

Nyt tarvittava uudistus on maksuton varhaiskasvatus kaikille. Sairaanhoitajana työskentelevillä vanhemmilla se tietäisi noin 400 euroa käteen kuukaudessa – summa, mitä ei saada millään palkankorotuksilla.

7. Mitä sanot sote-uudistuksesta?

Se on Suomen suurin katastrofi. Tukeudun mielipiteissäni Husin toimitusjohtaja Aki Lindéniin ja pormestari Jan Vapaavuoreen.