Muisti katosi tunneiksi – mistä TGA:ssa on kyse?

Tilapäinen muistinmenetyskohtaus pelästyttää, mutta potilas toipuu siitä täysin ennalleen.

Kuvateksti
Muistinmenetyskohtauksen saanut ihminen toistaa kysymyksiä menneiden tuntien tapahtumista. Kuva iStock.

Muistinmenetys säikäyttää läheiset.

Tilapäinen täydellinen muistinmenetys eli TGA on sairaalapäivystyksissä melko tavallinen, mutta potilaalle ja omaisille hyvin hälyttävä oire.

TGA on yllättäen alkava muistinmenetyskohtaus. Tyypillinen tilanne on se, että päivystykseen tulee hätääntyneiden läheisten saattelema potilas, joka ei muista viime hetkien tapahtumista mitään. Oire on tavallisempi naisilla, ja se ilmaantuu usein vanhemmalla keski-iällä. Arvioidaan, että sadastatuhannesta suomalaisesta TGA:n saa vuosittain 5–11.

Potilas hokee samoja kysymyksiä.

TGA:n tyypillinen piirre on kyvyttömyys painaa mieleen uusia asioita ja muistaa viime hetkien tapahtumia samalla, kun muut tiedonkäsittelytoiminnot ja tajunta säilyvät normaaleina.

Muistinmenetyskohtauksen saanut ihminen toistaa kysymyksiä menneiden tuntien tapahtumista. Hän unohtaa vastaukset ja kysyy asioita yhä uudelleen.

Muuten hän vaikuttaa olevan täysin kunnossa. Hänen kommunikaatiokyvyssään, orientaatiossaan aikaan ja paikkaan sekä neurologisessa ja kognitiivisessa toimintakyvyssä ei ole mitään vikaa.

Diagnoosi perustuu hyvään kliiniseen tutkimukseen.

Tutkimuksella poissuljetaan iso joukko sairauksia, kuten aivoverenkiertohäiriö. Lääkäri haastattelee potilaan ja arvioi lihasvoimat, ymmärryksen ja puheentuoton. Vaikka oire tulee usein täysin terveille ja muutoin oireettomille ihmisille, verenkiertoon liittyvät riskitekijät on hyvä selvittää neurologisen tutkimuksen ohella.

Tyypillisenä esiintyessään TGA ei vaadi jatkohoitoa eikä lisätutkimuksia, kuten pään magneettikuvausta.

Tarkkaa syntymekanismia ei tunneta.

Oire liittyy aivojen muistirakenteiden paikalliseen toimintahäiriöön, mutta tarkkaa mekanismia tai aiheuttavia tekijöitä ei tunneta

TGA:n synnystä on esitetty kolmenlaisia teorioita. Sen on arveltu johtuvan aivojen pohjaosien laskimoverentungoksesta, aivojen sähköisestä häiriöstä tai limbisen järjestelmän häiriöistä.

Kohtausta edeltää usein ponnistus.

Laskimoverentungos-teoriaa tukee se, että usein TGA:ta edeltää jokin ponnistus, jossa rintakehän sisälle on muodostunut kova paine.

Ponnistettaessa hengitystä pidätetään ja kurkunpää sulkeutuu, jolloin rintakehän sisälle muodostuu hetkellinen suuri paine. Tämä niin sanottu Valsalva-ilmiö voi aiheuttaa aivojen pohjaosien muistirakenteisiin laskimoverentungosta. Ponnistus voi liittyvä vaikkapa urheilusuoritukseen, seksiin tai kylmään veteen sukeltamiseen.

Laskimoveren­tungoksen puolesta puhuu myös se, että 68–80 prosentilla TGA-potilaista on todettu sisemmän kaulalaskimon, rintakehästä kalloon päin takaisinvirtausta estävien, läppien toimintahäiriö.

Muistinmenetys uusiutuu harvoin.

TGA ei ole ennakko-oire aivoinfarktista tai muustakaan sairaudesta. TGA menee ohi keskimäärin kuudessa tunnissa, ja potilas toipuu täysin entiselleen. Kuluneen vuorokauden tapahtumat jäävät kuitenkin usein pimentoon. Tavallisesti potilaan tilannetta seurataan sairaalassa yön yli. TGA uusiutuu vain harvoin.

Teksti Tiina Suomalainen

Suosittelemme sinulle