Närästyksessä mahalaukun hapanta sisältöä nousee väärään suuntaan eli ruokatorveen, ja se tuntuu kipuna. Polttava tunne rintalastan takana ja karvaan maun nouseminen suuhun ovat tavallisia oireita. Joillakin närästys tuntuu kurkunpään ärsytyksenä tai se saa yskimään.
Mahanesteen nousu ruokatorveen on sinänsä normaalia. Sitä tapahtuu jokaisella. Noin 40 nousukertaa vuorokaudessa on vielä normaalin rajoissa, mutta jos sitä tapahtuu useammin, ruokatorvi alkanee oireilla.
Yksi närästyksen aiheuttaja on palleatyrä.
Ruokatorven alasulkijan tehtävä on estää mahan sisällön pääsyä ylös. Vaikka sulkija toimisi, raskaus, ylipaino, kireät vaatteet, kumartelu tai etukumara asento voivat luoda painetta vatsaonteloon ja löystyttää sulkijaa.
Osa närästyslääkkeistä ei sovi raskaana oleville. Heille käy lääke, jonka vaikuttava aine on omepratsoli.
Alasulkijan painetta vähentävät myös jotkin lääkkeet, kuten rautavalmisteet, eräät antibiootit, tulehduskipulääkkeet, verenpaineen hoitoon tarkoitetut kalkkisalpaajat ja nitrot. Tavallinen närästyksen syy on ilman nieleminen, mikä avaa alemman sulkijalihaksen. Ilman nielemistä lisäävät muun muassa hiilihappojuomat, hotkiminen ja purukumin jäystäminen.
Yksi närästyksen aiheuttaja on palleatyrä. Usein se syntyy iän myötä tukirakenteiden venyessä. Jopa puolella yli 50-vuotiaista on palleatyrä, mutta suurelle osalle se ei aiheuta mitään oireita. Palleatyrä syntyy, kun mahalaukun osa pääsee liukumaan vatsaontelosta rintaontelon puolelle. Kookas ja kiusaava palleatyrä voidaan leikata.
Leikkauksessa korjataan palleatyrä ja mahalaukun yläosasta muodostetaan eräänlainen mansetti ruokatorven alaosan ympärille. Mansetin tarkoitus on estää mahalaukun sisällön nousu ruokatorveen. Leikkausten määrä on viime vuosina vähentynyt, koska närästyslääkkeet ovat kehittyneet.
Refluksitaudista puhutaan, jos närästys on jatkuvaa ja haittaa elämää tai aiheuttaa lisäsairauksia kuten ruokatorven alaosan tulehduksen. Refluksi tarkoittaa takaisinvirtausta.
Maito ja piimä ovat närästyksen lääkkeettömiä hoitoja: ne neutraloivat mahahappoja. Viime vuosina markkinoille on tullut uusia tehokkaita lääkkeitä, kuten protonipumpun inhibiittorit, jotka vähentävät mahahapon erittymistä.
– Uusien lääkkeiden ansiosta krooninen närästys ja siitä seuraavat ongelmat ovat vähentyneet. Niiden käyttö ei ole silti peittänyt ruokatorvensyöpien ja mahasyöpien oireita ja toteamista. Lääkkeitä voi käyttää melko turvallisella mielellä pitkäänkin. Sivuvaikutukset tunnetaan hyvin, koska käytöstä on paljon kokemusta, toteaa sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila Husista.
Jos kuuri protonipumpun estäjää tepsii närästysoireisiin, kyseessä on refluksi.
On viitteitä siitä, että protonipumpun estäjien mahdollisia sivuvaikutuksia ovat kalkin imeytymisen heikentyminen, alttius Clostridium difficile -suolistobakteerin saamiseen ja hengitystieinfektiot.
Refluksitaudin diagnoosin voi tehdä kotikonstein: jos kuuri protonipumpun estäjää tepsii närästysoireisiin, se vahvistaa, että kyseessä on refluksi. Silloin ei välttämättä tarvita tähystystä.
Refluksitauti on krooninen eli pitkäaikainen, ja se uusii herkästi. Terveet elämäntavat eivät aina pidä refluksia loitolla; onhan luistelija Kiira Korpikin kertonut kärsineensä taudista.
Jo imeväiset voivat kärsiä refluksista. Silloin syy on yleensä rakenteellinen, mahansuu eli kardia on löysä. Oireet ovat samantyylisiä kuin aikuisilla, ja refluksista kärsivät vauvat ovat usein itkuisia ja levottomia.
Itkuisuuden syyn jäljittäminen ei aina ole helppoa, mutta lapsillekin voidaan tehdä 24 tunnin pH-mittaus. Siinä happojen nousua mitataan nauhurin ja sieraimen kautta ruokatorveen laitettavan ohuen katetrin avulla.
Silloin tällöin esiintyvään närästykseen ei tarvita lääkäriä. Jos oireisiin liittyy nielemisvaikeutta, kuumeilua, laihtumista, anemiaa, uloste on pikimustaa tai oksennuksessa verta, on lähdettävä vastaanotolle. Edessä on gastroskopia eli ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys.
Perttu Arkkila kertoo, että syövän pelko ajaa monet lääkärin luo.
– Jotkut haluavat diagnoosin pieniinkin närästysvaivoihin. Alkoholisoituneet potilaat saattavat taas ajatella, että nielemisvaikeudet johtuvat alkoholista, vaikka hoitamaton närästys on jo kaventanut ruokatorvea.
Hoitamaton happojen nousu voi tulehduttaa ruokatorven limakalvoa, aiheuttaa haavaumia ja kaventaa ruokatorvea, jolloin ruoka ei tahdo mennä alas.
Krooninen refluksitauti voi aiheuttaa niin sanotun Barrettin ruokatorven. Siinä ruokatorven alaosan limakalvo on happojen vaikutuksesta muuttunut samankaltaiseksi kuin mahalaukun limakalvo. Muutos on pysyvä. Joskus Barret voi tulla yllätyksenä: aina ruokatorven tulehdus ei oireile närästyksenä.
Aiemmin Barrett-potilaat tähystettiin säännöllisesti, mutta kokemus on osoittanut, että muutoksista kehittyy harvoin syöpä. Siksi seurannassa ovat vain erityisen riskialttiit potilaat. Vuosittain Suomessa todetaan noin 400 ruokatorven syöpää.
Viime vuonna Husissa otettiin käyttöön uusi hoitokeino, jolla pahalaatuiseksi äitynyttä Barrettin ruokatorven pintaa voi polttaa pois. Pinnallisella polttohoidolla on saatu hyviä tuloksia.
Närästyksen ja sydäninfarktin oireiden sekoittaminen toisiinsa ei ole pelkkä myytti.
– Lääketieteen kandeille opetetaan ero heti, sillä sepelvaltimotautiin liittyvä kipu on vaarallista. Puristava kipu tuntuu silloin rasituksessa ja säteilee käteen asti. Närästys taas on pahimmillaan levossa makuulla, ja se helpottuu maitoa juomalla, Perttu Arkkila tiivistää.
Närästystä aiheuttavat
- Ylensyönti, rasvainen ja tulinen ruoka
- Alkoholi, happamat mehut, kahvi, kaali, paprika, sipuli, suklaa
- Ylipaino, raskaus, kireät vaatteet, etukumara asento
- Tupakointi
- Tulehduskipulääkkeet, rautavalmisteet, jotkin antibiootit ja verenpainelääkkeet, nitrot
- Palleatyrä
Julkaistu Tehy-lehdessä 4/2013
