Heinonen huomasi, että joidenkin potilasryhmien sairaalaan kuljettamatta jättämiseen liittyy suurentunut kuolleisuuden riski.
Riskiä lisäsivät erityisesti korkea ikä, hengenahdistus sekä hengitykseen liittyvät poikkeavat peruselintoimintojen mittaustulokset. Merkittävä osa kuolemista tapahtui ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevilla potilailla.
Heinonen tarkasteli myös tilanteita, joissa ensihoidon tutkimia potilaita luovutettiin poliisin haltuun. Tällöin ensihoitaja arvioi, että päivystykselliselle hoidolle ei ollut tarvetta, ja lainsäädännön mukaan kyseessä oli poliisin toimialaan kuuluva tehtävä.
Yli 80 prosenttiin näistä tehtävistä liittyi alkoholin käyttö, mutta se ei yksinään lisännyt kuolleisuuden tai muiden vakavien haittatapahtumien riskiä.
Tutkimusjakson aikana kolme poliisin säilytystilaan toimitettua potilasta menehtyi ensihoidon arvion jälkeen, ja jokaisessa tapauksessa alkoholin lisäksi mukana oli muitakin päihteitä.
”Sekamyrkytyksen oireista kärsivä potilas tulisi herkästi kuljettaa päivystykseen seurantaan”, Heinonen toteaa.
Helsingissä ensihoito kohtasi vuosina 2013–2021 lähes 600 000 potilasta. Ensihoitajat hoitivat heistä 33 prosenttia kohteessa ilman kuljetusta sairaalaan. Lähes 90 prosenttia päätöksistä pidättäytyä kuljetuksesta perustui ensihoitajan itsenäiseen arvioon ilman lääkärikonsultaatiota.
Lääketieteen lisensiaatti Kari Heinonen väittelee perjantaina 13.11.2026 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Non-conveyance in the Emergency Medical Services – Decision-making, Outcomes, and Safety.
