Uusi testi vähentää mahatähystyksiä

Suomalainen yritys on kehittänyt testin, joka havaitsee helikobakteerin lääkeresistenssin ulostenäytteestä.

Kuvateksti
Vatsalle vaarallinen helikobakteeri leviää epähygieenisissä oloissa. Kuva Liisa Takala

Uusi diagnostiikka voi vähentää mahalaukun tähystysten määrää sekä turhien antibioottien käyttöä helikobakteeri-infektion hoidossa.

Moni suomalainen on sairastanut tai sairastaa tietämättään helikobakteerin aiheuttamaa infektiota. Vanhemmilla ikäluokilla infektio on nuoria yleisempi, koska ne viettivät lapsuutensa vähemmän hygieenisissä oloissa. Esimerkiksi vuonna 1955 syntyneillä infektion yleisyys on 35 prosenttia ja vuonna 1975 syntyneillä noin 15 prosenttia. Infektio vaikuttaa merkittävästi väestön terveyteen.

Infektiolla voi olla vakavia seurauksia, kuten mahalaukun tulehdus ja noussut mahasyöpäriski.  Vakavien seurausten vuoksi infektio on syytä hoitaa hyvin, mutta ensimmäinen hoito epäonnistuu varsin usein. Syynä on se, että bakteerikanta on vastustuskykyinen ensisijaisesti käytetylle klaritromysiini-antibiootille.

Resistenssiä ei ole ennen tätä pystytty määrittämään ilman mahalaukun tähystystä.

Helikobakteeri tarttuu lapsiin ilmeisesti vanhemmilta tai isovanhemmilta. Infektio on useimmiten oireeton. Imetys ja sen mukana äidiltä saadut vasta-aineet saattavat suojata varhaisilta tartunnoilta. Rokote on kehitteillä.

Häätöhoito kestää viikon. Hoitoon kuuluu kolme lääkettä: tehokas mahan haponeritystä salpaava lääke ja kaksi eri antibioottia. Hoidon jälkeen jatketaan haponeritystä salpaavaa lääkitystä useita viikkoja. Helikobakteerin häädön onnistuminen varmistetaan kuukauden parin päästä hoidosta.

Ulostetestin on kehittänyt suomalainen diagnostiikka-alan yritys Mobidiag Oy.

Terveyskirjasto