Monet tutkittuunkin tietoon perustuvat ruokavaliot muuttuvat epäterveelliseksi, kun ne vääristellään houkuttelevaksi myyntitarinaksi. Kuva: iStock

Virheellinen ravitsemustieto hämmentää ihmisiä – näin tunnistat pötypuheet

Kun väite kuulostaa liian hyvältä tai pahalta, kannattaa olla varuillaan. Ravitsemushuuhaa on saanut valtavat mittasuhteet, sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

1. Haluat uudessa kirjassasi kumota vääriä ravitsemusväitteitä vahvalla faktatiedolla. Miksi, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen?

Ravitsemuksesta on tullut yleistä riistaa. Kuka tahansa näyttää voivan nousta ravitsemusasioissa gurun asemaan. Tiedon ristiriitaisuus hämmentää ihmisiä. Väärät väitteet voivat olla jopa vaarallisia terveydelle.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

2. Tutkittua tietoa on runsaasti saatavilla. Miksi moni uskoo siitä huolimatta mitä ihmeellisimpiin ravitsemusväitteisiin?

Ravitsemukseen liittyvä tiedon virta on nykyään niin suuri, että joukkoon mahtuu paljon enemmän soopaa kuin ennen. Aihepiiri on suosittu sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa. Kun media haluaa jutuilleen klikkauksia ja näkyvyyttä, tuodaan esille amerikkalaisesta uutisvirrasta poimittuja sensaatiomaisia väitteitä, joille ei löydy katetta.

Ihmiset saattavat uskoa lähipiirin kokemuksiin tai jonkun karismaattisen, usein julkisuuden henkilön näkemyksiin, vaikka hänellä ei olisi minkäänlaista ravitsemustieteen koulutusta. Hyväuskoisuudessaan he eivät huomaa, että kysymys on bisneksestä.

3. Millaisia ovat pahimmat väitteet?

Suomalaisia ravitsemussuosituksia vastaan hyökätään hyvin laajasti. Niitä syytetään muun muassa ihmisten lihomisesta ja useiden sairauksien kuten syöpien, muistihäiriöiden ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymisestä.

Väite tuntuu kummalliselta, sillä vain noin 18 prosenttia suomalaisista noudattaa suosituksia. Onneksi suomalaisten ruokavalio on parantunut, mutta se voisi olla vielä paljon parempi.

Hyvin vaarallinen väite on se, ettei kolesterolilla ja sydänsairauksilla olisi yhteyttä eli kolesteroli olisi huijausta.

Monet tutkittuun tietoon perustuvat ruokavaliot ovat saaneet rinnalleen netissä leviäviä pseudoversioita, joissa asioita vääristellään houkuttelevaksi myyntitarinaksi. Esimerkiksi vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattava saa syödä vapaasti voita, kermaa, punaista lihaa ja pekonia. Paleoruokavalion uudet gurut taas väittävät, ettei ihminen ole sopeutunut viljoihin ja maitotaloustuotteisiin, mutta kuitenkin he kehottavat ihmisiä syömään synteettisistä molekyyleistä koostuvia lisäravinteita.

Ihmisille myydään mitä kummallisimpia dieettejä. Yhden mielestä voi on luonnon terveysruokaa. Toinen sanoo sokeria uudeksi tupakaksi. Ja kolmas väittää, että maito on pilattu prosessoinnilla.

4. Miten pötypuheet syntyvät?

Hyvinvointi- ja ravintovalmennuksesta on tullut iso bisnes. Jotta se kukoistaisi, tarvitaan vastakkainasettelua. Monet pötypuheita levittävät pyrkivät osoittamaan jonkun olevan syyllinen ja yrittävän tehdä ihmisille salaa pahaa. Milloin se on elintarvike- tai lääketeollisuus, milloin lahjotut virkamiehet.

Pitäisi painaa heti jarrua, jos esitetyt väitteet perustuvat yhden tai muutaman henkilön tekemään elintapamuutokseen tai vain koe-eläimillä tehtyihin tutkimuksiin tai koeputkitöihin. Niistä vain 10–20 prosenttia pitää paikkansa ihmisillä.

Lääkärit ja tutkijatkaan eivät ole aivan syyttömiä. Uran edistämiseksi omasta yksittäisestä tutkimuksesta voidaan vetää liian laajoja johtopäätöksiä. British Medical Journal -tiedelehden mukaan 40 prosenttia tutkituista yliopistojen lehdistötiedotteista sisälsi vuonna 2014 liioilteltuja väitteitä.

5. Kuka on ravitsemuksen asiantuntija?

On tärkeää, että asiantuntijana toimiva ihminen tietää omasta tutkimusalastaan ja osaa suhteuttaa sen aikaisemmin tutkittuun tietoon. Yksi, laadultaan hyväkin tutkimus muuttaa ani harvoin kaiken. Esimerkiksi tuore hiirillä tehty tutkimus pektiiniä sisältävistä hedelmistä toi esiin, että kun hiiret saavat runsaasti pektiiniä, diabeteksen riski kasvaa. Tämän pohjalta ei kuitenkaan voi suositella, että pitää välttää marjojen ja hedelmien syömistä. Kaikki maailman suuret tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvikset, marjat ja hedelmät suojaavat kakkostyypin diabetekselta.

Suomessa on vain noin 150 ravitsemusterapeuttia kunnallisissa ja valtion viroissa. Tämä on hyvin vähän tarpeeseen ja väärän tiedon määrään suhteutettuna. Terveydenhuollossa sairauteen liittyvää ravitsemusterapiaa saavat antaa vain terveydenhuollon ammattilaiset, jotka Valvira on laillistanut.

6. Mitä terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä, kun vastaanotolle tulee ihminen, joka uskoo eriskummallisiin ravitsemusväitteisiin?

Ensinnäkin kannattaa pitää mielessä, ettei ajaudu toisen kanssa vastakkain, vaan lähestyä häntä kunnioittavasti ja empaattisesti.

Silloin jos asiakkaalla on jokin voimakas, terveydelle vaarallinen näkemys, asiaan pitää tarttua, ettei hän jää väärän käsityksen varaan. Esimerkiksi jos asiakkaalla on familiaalinen hyperkolesterolemia eikä hän usko, että kolesterolia kannattaa alentaa ruokavalion ja lääkkeiden avulla. Jos asiakas ei ole valmis keskustelemaan tai muuttamaan kantaansa, hänen kanssaan voi miettiä muita keinoja, joilla sydänsairauksien vaaraa voi vähentää.

Jos väärä uskomus on mitätön, siitä voi sanoa ohimennen ja keskittyä muihin tärkeisiin asioihin.

7. Miten erotan luotettavan ravitsemustiedon epäluotettavasta?

Jos väite kumoaa täysin aikaisemman, vuosikymmenten aikana saadun tutkimusnäytön tai se on liian pahaa tai hyvää ollakseen totta, kannattaa olla varuillaan. Samoin silloin, kun luvataan nopeaa ratkaisua terveysongelmaan. Tällöin puhe on hyvin markkinointihenkistä ja mielikuvilla pelaavaa: jokin tuote on superruokaa tai vastaavasti myrkkyä.

Herätä pitäisi, jos uutisointi on aggressiivista ja solvaavaa ja väitteiden esittäjä asemoi itsensä tuulimyllyjä vastaan taistelevaksi marttyyriksi.

Monet ravitsemusväitteet voi tarkistaa THL:n Fineli-palvelusta. Ruokavalion terveellisyyden ratkaisee kokonaisuus, ei yksittäinen ruoka-aine.

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, joka on kirjoittanut kirjan Pötyä pöydässä – Älä usko kaikkea, mitä ravinnosta sanotaan. www.pronutritionist.net

Teksti Merja Perttula

Mainos
Mainos