Suomessa mikrobilääkeresistenssiä esiintyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Tuoreen seurantaraportin mukaan antibiooteille resistenttien bakteerien osuus on kuitenkin kasvanut Suomessa hieman.
Kansallisia huolenaiheita ovat esimerkiksi eri infektioita aiheuttavien E. coli ja K. pneumoniae -bakteerien lisääntyvä resistenssi antibiootteja vastaan. Myös MRSA:n (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) aiheuttamat vakavat infektiot ovat lisääntyneet.
”Hyvän tilanteen säilyttäminen edellyttää kuitenkin vahvaa sitoutumista torjuntatoimiin myös jatkossa”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava.
Antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhkista. Se vaikeuttaa infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta.
Lääkkeille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien syntyminen ja leviäminen kiihtyy, kun antibiootteja ja muita mikrobilääkkeitä käytetään liikaa.
Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia. Bakteerien lisäksi myös muilla mikrobeilla, eli viruksilla, sienillä ja alkueläimillä, esiintyy resistenssiä hoitoon käytettäville lääkeaineille. Tästä syystä nykyisin puhutaan usein mikrobilääkeresistenssistä.
Mikrobilääkeresistenssiä pyritään torjumaan WHO:n mallin mukaisilla kansallisilla toimintaohjelmilla. Vuoden 2023 loppuun mennessä sellaisen oli laatinut jo 178 maata, Suomi mukaan lukien.
”Resistenssin torjunta vaatii monialaista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Suurin työ tehdään sairaaloissa ja pitkäaikaishoitolaitoksissa. Erityisen tärkeää on, että resistentit bakteerit tunnistetaan ja niiden leviäminen estetään hoitolaitoksissa.”
Antibioottiresistenssiä on torjuttu Suomessa jo 1990-luvun alusta lähtien.
Suomen toimintaohjelmaan kuuluu muun muassa terveydenhuollon henkilöstön koulutus resistenssin torjunnasta, mikrobilääkeresistenssin ja mikrobilääkkeiden käytön seurannan kehittäminen sekä lääkkeiden käytön ohjaus, infektioiden ehkäisy ja moniresistenttien bakteeriepidemioiden torjunta.
Suomi on ollut edelläkävijä myös eläinten antibioottien käytön ohjauksessa. Eläimille tarkoitettujen antibioottien kokonaismyynti on ollut maltillista, mutta on silti lähes puolittunut 30 vuodessa.
