Varhaiskasvatuksen työntekijät pelkäävät ilmoittaa epäkohdista tai sen uhasta.
Eniten ilmoituksia tehtiin henkilöstömitoituksesta ja lapsen kohtelusta. Valvira muistuttaa, että ilmoituksen tehneelle ei saa tulla kielteisiä seurauksia ilmoituksen tekemisestä.
Valviran kyselyyn vastasi 871 varhaiskasvatuksen työntekijää eri ammattiryhmistä. Vaikka suurin osa vastaajista tiesi ilmoitusvelvollisuudesta, ilmoituksia oli tehnyt vain 20 prosenttia vastaajista.
Yleisimmiksi syiksi ilmoittamatta jättämiselle mainittiin kiire, pelko kielteisistä seurauksista tai esihenkilön reaktiosta sekä kokemus siitä, ettei ilmoituksen tekemisellä ole vaikutusta.
Osa kuvasi myös epävarmuutta siitä, miten ja milloin ilmoitus tulisi tehdä. Tulosten perusteella henkilöstön kokemukset ohjeiden esilläpidosta poikkeavat osin varhaiskasvatuksen johdon näkemyksistä.
Valvira selvitti kyselyillä, miten varhaiskasvatuslain mukainen henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus toteutuu kunnissa.
Henkilöstön kokemuksissa näkyi epävarmuus ilmoittamiseen liittyvistä käytännöistä sekä pelko ilmoituksen tekemisen aiheuttamista kielteisistä seurauksista.
Ilmoituksen tekemiseen liittyvä ohjeistus ja menettelyt ovat pääosin kunnossa.
Johtavista viranhaltijoista 91 prosenttia vastasi, että varhaiskasvatuksen toimipaikassa on nähtävillä kirjalliset ohjeet ilmoituksen tekemisestä.
Useimmissa kunnissa henkilöstölle on myös järjestetty perehdytystä ilmoitusmenettelyistä.
Valvira toteutti kyselyn kahdessa osassa.
Ensimmäiseen osaan vastasivat kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat. Kymmenen kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstö vastasi erilliseen henkilöstölle suunnattuun kyselyyn.
Kysely koski tarkastelujaksoa 1.8.2024-31.5.2025.
