Hoitajan rauhoittava käytös ehkäisee pyörtymistä, sanoo psykologi Outi Reinola.
Jos potilas kertoo, että häntä pelottaa tai hän saattaa pyörtyä pistettäessä, käyttäydy tilanteessa rauhoittavasti. Käytä pieni hetki siihen, että katsot silmiin, taputat myötätuntoisesti kädelle ja sanot esimerkiksi ”Hyvä, kun kerroit. On ihan ok, että pelottaa. Tämä on kohta ohi.”
Jos hoitaja on kiireinen ja viestittää kehonkielellään, että potilas on ärsyttävä, potilas alkaa pelätä pyörtymistä ja pahaa oloa entistä enemmän. Pelko lisää pyörtymisvalmiutta. Jos pelko on puhuttu auki ja potilaalla on ikään kuin lupa pyörtyä, pelko ja kehon jännitys hellittävät.
Kun hoitaja johdattaa keskustelua mukaviin asioihin, potilas voi keskittyä vastailemiseen. Hänen ei tarvitse pinnistellä pitääkseen keskustelua yllä ja ajatuksia poissa pelottavasta tilanteesta. Kysele, oletko ollut lomalla, mitä harrastat ja miten tulit tänne. Kysele myös vointia ja tilanteen mukaan pyörtymiskokemuksista.
Aikuinen saattaa toimia pelkotilanteessa samoin kuin lapsi. Hoitajan rauhallisuus, kevyt kosketus ja pelon salliva ilmapiiri toimivat paljon paremmin kuin älyllinen vakuuttelu, ettei ole syytä pelätä.
Miellyttävä aistiärsyke voi olla paras tapa pysäyttää heikotus. Jos työnantaja sallii, hankkikaa huoneisiin suuret värikkäät julisteet sekä tuoksupullot ja stressipallot. Greipintuoksun haisteleminen tuoksupullon suulta tai stressipallon puristeleminen vapaassa kädessä pitää potilaan huomion poissa pistämisestä.
Asiantuntijana pelkojen hoitoon suuntautunut psykologi ja työnohjaaja Outi Reinola.
