Kuopion yliopistollisen sairaalan FinnHealth-terveysmatkailupalvelua on kehitetty ja pilotoitu EU-rahoituksella jo vuodesta 2014. FinnHealth on osa sairaalan kansainvälisen osaamiskeskuksen toimintaa. Eniten potilaita tulee Venäjältä, mutta myös Ruotsista ja Virosta. Potilaita tulee suoraan, potilasvälittäjien avulla sekä vakuutusyhtiöiden kautta.
– Erilaisten hoitojen kyselyjä on laidasta laitaan. Vahvuuksiamme ovat neurokirurgia, kardiologia, epilepsian hoito ja syöpäsairauksien hoidot, kertoo FinnHealthin osaamiskeskusjohtaja Helena Länsimies.
Terveysturistit hoidetaan Kysin tiloissa ja Kysin resurssein virkatyönä. Vuosittain Kysiin tulee noin 50 terveysmatkailijaa. Kuopion yliopistollinen sairaala ei Länsimiehen mukaan hae terveysturismilla voittoa vaan ulkokuntamyynnin kasvua eli lisätuloja sairaalan toimintaa turvaamaan.
– Fakta on se, että Suomessa ei riitä väestöpohja maksamaan meidän nykymuotoista terveydenhoitoamme. Jostain on haettava lisätuloa.
Sairaanhoitaja Eeva Mäki-Patola kysele kokemuksia venäläiseltä Viktorija Zemskajalta, joka on toipumassa vaikeasta leikkauksesta. Kuva: Matias Honkamaa
Alan yksityiset toimijat uskovat suomalaisen terveysturismin kasvuun. Ja silloin puhutaan nimenomaan rahasta.
– Nyt terveysturismin liikevaihto Suomessa on 15–20 miljoonaa euroa vuodessa. Uskomme, että voimme nostaa liikevaihdon sataan miljoonaan euroon viidessä vuodessa. Se on kova tavoite, mutta mahdollinen, jos saamme uusia toimijoita mukaan, sanoo yksityisen Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja Ilpo Tolonen.
Tolonen on myös viime vuonna perustetun Suomen Terveysmatkailu ry:n puheenjohtaja. Yhdistyksen kunnianhimoisena tavoitteena on rakentaa Suomesta terveysmatkailun suurmaa.
Docrates Syöpäsairaalan lisäksi yhdistykseen kuuluu kymmenkunta erilaista yritystä ja toimijaa: Husin yksityissairaala Hyksin Oy, Tampereen Sydänsairaala, Aava Terveyspalvelut, plastiikkakirurgiaan ja rintasyöpäleikkauksiin erikoistunut Klinikka Helena Savonlinnasta sekä joukko potilasvälittäjäyrityksiä.
Kiinassa on valtava määrä potentiaalia.
FinnHealth oli myös mukana Suomen Terveysmatkailun perustamiskokouksessa, mutta yhdistykseen ei lähdetty mukaan.
– Me olemme täysin julkinen organisaatio. Yhdistyksen toiminta ei ole vielä sillä tasolla, että siihen voisi käyttää veronmaksajien rahoja, huomauttaa Länsimies.
Myös valtiovalta vie eteenpäin terveysmatkailua. Business Finlandin Visit Finland sai viime ja tälle vuodelle 600 000 euron rahoituksen hankkeelle, jolla edistetään suomalaisten terveyspalveluja tarjoavien ja välittävien yritysten kansainvälistymistä ja tunnettuutta.
– Strategia laadittiin yhdessä Suomen Terveysmatkailun kanssa. Tavoittelemme tulijamääriin kasvua erityisesti Venäjältä ja Kiinasta, kertoo Business Finlandin projektipäällikkö Päivi Antila.
Venäjään uskotaan, koska sieltä on tullut potilaita jo aiemmin, ja Pietarin ja Moskovan alueilta matkustaa Suomeen nopeasti. Kiinassa on puolestaan valtava määrä potentiaalia. Sieltä on myös totuttu matkustamaan terveydenhoidon perässä ulkomaille.
– Suomi on tullut kiinalaisille turisteille tutuksi jo vapaa-ajan matkailun kohdemaana. Tätä tunnettuutta pyrimme nyt hyödyntämään, Antila toteaa.
Jotta Suomi nousisi Saksan tai Sveitsin kaltaiseksi terveysmatkailumaaksi, on sen eteen tehtävä paljon markkinointi- ja myyntityötä.
Suomea ei vielä tunnisteta terveydenhoidon brändimaana. Kuten Hyksin Oy:n toimitusjohtaja Markus Orava sanoo, Suomella on paljon vahvuuksia, mutta niistä ei ole tähän mennessä kerrottu kenellekään.
– Hoito Suomessa on erittäin korkeatasoista. Tiettyjen syöpätyyppien, kuten rintasyövän ja eturauhassyövän, hoidossa Suomi on maailman kärkeä. Suomi on myös stabiili ja turvallinen maa, jossa ei ole korruptiota, Orava listaa.
Vahvuutena on myös ortopedia, jonka tunnettuutta ovat lisänneet tietyt nimekkäät lääkärit. Myös hedelmöityshoidoissa ja mielenterveyteen ja hyvinvointiin suunnatuissa palveluissa uskotaan olevan potentiaalia.
Docrates edustaa Suomen terveysmatkailun kärkeä eturauhassyövän ja rintasyövän hoidossa. Sen liikevaihdosta noin 38 prosenttia tulee ulkomailta.
– Puhutaan yli 500 potilaasta vuodessa. Heitä tulee yli 60 eri maasta mutta suurimpia yksittäisiä lähtömaita ovat Ruotsi, Venäjä, Viro sekä muut Euroopan maat, Tolonen kertoo.
Docrates on satsannut paljon ulkomaalaisten asiakkaiden houkuttelemiseen. Sairaala on kuusikielinen – hoitoa saa suomen ja ruotsin lisäksi venäjäksi, viroksi, englanniksi ja kiinaksi.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Aaro Haapaniemi kurkistaa virolaisen Marko Ottaksen nenään. Hyksin Oy:n potilaalta Markolta on leikattu nuoruusiän angiofibrooma Husin kirurgisessa sairaalassa, ja nyt hän on tullut perheensä kanssa jälkitarkastukseen.
Markon äiti Kairi Piho-Ottas kertoo, että harvinaisen nuoruusiän angiofibrooman hoitoon ei Virossa ollut riittävästi kokemusta, ja niinpä perhe päätti hakeutua leikkaukseen Suomeen.
– Leikkaus onnistui, ja olemme todella kiitollisia kirurgisen sairaalan henkilökunnalle.
Virolainen Marko Ottas on tullut kontrollikäynnille Husin kirurgiseen sairaalaan. Häntä hoitaa Hyksin Oy:n korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Aaro Haapaniemi. Kuva: Annika Rauhala
70 prosenttia Hyksin Oy:n liikevaihdosta tulee ulkomaalaisilta asiakkailta. Toimitusjohtaja Oravan mukaan suomalaisten itsemaksavien potilaiden osuus on kasvussa. Orava arvioi, että viime vuonna ulkomaalaisia itsemaksavia potilaita kävi hoidoissa ja leikkauksissa parisataa ja lisäksi tuhatkunta pienemmissä toimenpiteissä ja päivystyksessä.
– Neurokirurgiset, urologiset ja korva-, nenä- ja kurkkutautien potilaat ovat meillä enemmistönä. Lisäksi hoidamme kardiologisia ja syöpäpotilaita. Potilaita tulee lähialueilta, kuten Venäjältä, Baltiasta, Ukrainasta ja Norjasta, mutta kauempaakin. Toivottavasti saamme oven auki myös Kiinaan, Orava toivoo.
Norja lähettää epilepsiapotilaita tutkimuksiin Suomeen.
Potilaita hakeutuu hoitoon suoraan ja potilasvälittäjäyritysten kautta. Hyksin Oy:llä on kumppaneina myös julkisia sairaaloita, jotka lähettävät potilaita tutkimuksiin ja hoitoon. Esimerkiksi Norjasta tulee epilepsiapotilaita.
– Vaikka Norja on rikas maa, on heillä tiettyjä pullonkauloja eli puutetta lääkäreistä ja henkilökunnasta. Norja lähettää epilepsiapotilaita tutkimuksiin sekä Tanskaan että Suomeen, Orava taustoittaa.
Hyksin Oy:n hoidon hinta perustuu Husin tuotantokustannuksiin, johon lisätään Husille menevä osuus sekä Hyksin Oy:n palvelumaksu. Esimerkiksi kaularankakirurgian hinta jää alle 10 000 euron, mutta ison aivokasvainleikkauksen hinta nousee noin 30 000 euroon.
Toimenpiteet tapahtuvat Husin tiloissa ja laitteilla. Perusperiaatteena on, että yksityisiä potilaita hoidetaan iltaisin ja viikonloppuisin, kun sairaalassa on vapaata kapasiteettia. Lääkärit ovat Hyksin Oy:n, hoitohenkilökunta on puolestaan Husin työntekijöitä, jotka tekevät töitä erillisellä sopimuksella.
– Joskus voi lääketieteellisistä syistä olla tarve leikata myös päiväsaikaan, jolloin kysymme leikkaukseen erityisluvan Husilta, Orava kertoo.
Potilaiden vastaanottotoiminta ja polikliiniset toimenpiteet hoidetaan myös kello 16:n jälkeen Husin tiloissa. Vastaanottotoimintaa hoitavat Hyksin Oy:n palkkalistoilla olevat lääkärit ja hoitajat.
Miten hoitohenkilökunta suhtautuu siihen, että heidän hoidettavakseen tulee myös yksityisiä potilaita?
Tehyn Husin koordinoivan pääluottamusmiehen Päivi Törön mukaan toiminta on ollut viime aikoina niin pientä, ettei merkittävistä haitoista, hyödyistä tai lisätuloista voida puhua.
– Akuutteja yksityisasiakkaita hoidetaan myös päiväsaikaan esimerkiksi tehoilla ja sydänosastoilla. Kun työmäärät ovat korkeita ja henkilökunnasta jatkuva pula muutenkin, aiheutuu näistä yksityispotilaista tietysti lisäkuormitusta.
Myös kieli ja lähtömaan puutteelliset potilastiedot voivat olla haaste hoidolle. Vaikka yhteinen kieli kuten englanti tai ruotsi löytyisikin, voi potilasohjeiden ymmärtäminen tuottaa haasteita. Törö kertoo, että kielten taitajia on haettu omasta henkilökunnasta, mutta tarvittaessa on käytetty myös tulkkia.
Yksityispotilaista aiheutuu tietysti lisäkuormitusta.
Pääluottamusmies Päivi Törö
Yksityisasiakkaiden hoidon korvauksista henkilöstölle on sovittu paikallisesti.
– Yksityisasiakkaiden hoito viikonloppu- ja iltatöinä perustuu vapaaehtoisuuteen eli halukkaat voivat ilmoittautua tekemään lisätöitä. Palkka tulee omalta työnantajalta, ja Hyksin Oy ostaa henkilöstön työpanosta Husilta.
Vuodeosastoilla hoidettavista yksityispotilaista kertyvä erillinen vuorokausikorvaus jaetaan henkilöstön kesken. Yleensä summa on käytetty yhteiseen hyvään, esimerkiksi virkistykseen.
Nyt koko kuvio menee kuitenkin uusiksi, sillä työntekijäpuoli on sanonut paikallisen sopimuksen irti tammikuun alusta alkaen. Syynä juuri nuo edellä mainitut: paljon töitä muutenkin ja jatkuva pula henkilökunnasta.
Näin herra A tulee hoitoon
- Pietarissa asuvalla herra A:lla on eturauhasvaivoja ja hän epäilee eturauhassyöpää. Hän haluaa parasta mahdollista hoitoa ja alkaa googlettaa hoitoja ulkomailla. Hän päätyy Hyksin Oy:n sivuille ja kiinnostuu.
- Hän lähettää yhteydenottopyynnön verkkosivujen kautta Hyksin Oy:n asiakaspalveluun, josta pyyntö välitetään venäjää puhuvalle asiakaspalveluhenkilölle.
- Asiakaspalvelu pyytää herra A:ta lähettämään aiemmat tutkimustulokset ja potilaskertomukset tietoturvallisen postin kautta. Jos tietoja ei ole englanniksi, joko potilas itse tai Hyksin Oy käännättää tiedot.
- Tiedot lähetetään Hyksin Oy:n lääkärille, joka arvioi herra A:n hoitotarpeen. Usein potilas pyydetään vastaanotolle ja tehdään tarvittavat lisätutkimukset.
- Selviää, että herra A:lle on tehtävä eturauhasen poistoleikkaus. Hyksin Oy:n lääkäri tekee hoitosuunnitelman. Kun herra A on hyväksynyt suunnitelman, lähettää Hyksin Oy laskun ja ehdottaa sopivaa hoitoaikaa. Leikkausaika vahvistetaan, kun potilas on maksanut laskun.
- Herra A saapuu Helsinkiin viimeistään leikkausta edeltävänä päivänä, jolloin otetaan tarvittavat laboratoriotutkimukset ja hän tapaa anestesialääkärin.
- Sairaalasta kotiuduttuaan potilas saattaa viettää useita päiviä Suomessa ennen kuin hänellä on lupa lentää kotiin. Tällöin hoitokokonaisuuteen kuuluu potilaan lopputarkastus. Useimpien potilaiden jälkitarkastus tapahtuu kotimaassa.
- Ulkomaalaisen potilaan ensimmäisestä yhteydenotosta menee 1–3 kuukautta siihen, että potilas on hoidettu.
Lähde: Markkinoinnista ja kansainvälisestä myynnistä vastaava Pia Koivu, Hyksin Oy.
Teksti Tiina Suomalainen
