Sairaanhoitaja vei raskaussyrjinnän käräjille ja voitti – ”Ettei muiden tarvitsisi kokea samaa”

Tuuli Heinikkala hoiti Husissa vastasyntyneitä määräaikaisena. Kun hän itse tuli raskaaksi, työsopimusta ei uusittukaan.

Kuvateksti
”En keksi, miksi en kuuluisi liittoon. Tehyn oikeusapu on mahtava. Kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen, jos herää epäilys, etteivät työsuhdeasiat mene niin kuin pitää”, Tuuli Heinikkala sanoo.
Kuva: Pia Inberg

Sairaanhoitaja Tuuli Heinikkala sai määräaikaisen työn Husin Jorvin vastasyntyneiden valvontaosastolta loppuvuodesta 2014. Vuosien varrella hän allekirjoitti samalle osastolle kaikkiaan 23 määräaikaista työsopimusta. Vuosiin mahtui myös kaksi raskautta. Työnantajalla oli ollut tapana jatkaa Tuulin määräaikaisuuksia, mutta molemmilla kerroilla, kun hän tuli raskaaksi, määräaikaisuutta ei uusittukaan.

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän raskauden tai perhevapaiden takia. Silti työntekijä voi joutua tilanteeseen, jossa määräaikaista työsopimusta ei uusitakaan, kun työnantaja kuulee raskaudesta.

Kun Tuuli alkoi odottaa esikoistaan loppuvuodesta 2016, hän kertoi raskaudesta avoimesti. ”Kollegat pohtivat, että jatkuukohan työsuhteeni ja sanoivat, että siitä on ollut erilaisia kokemuksia.”

Esikoinen syntyi heinäkuussa 2017. Tuulin määräaikainen työsopimus oli voimassa elokuun loppuun.

”Osastonhoitaja sanoi, että valitettavasti sopimuksen jatkamiselle ole pohjaa, vaikka he mielellään minulle sitä tarjoaisivat. Otin sen kohteliaisuutena, että minut halutaan pitää talossa.”

Takaisin töihin

Perhevapaan päätyttyä Tuulia kutsuivat jälleen työt tutulla vastasyntyneiden valvontaosastolla.

”Työtä oli taas tarjolla, kun olin käytettävissä.”

Syksyllä 2019 Tuuli alkoi odottaa kuopusta ja kertoi asiasta työpaikalla. Raskaus otettiin huomioon työajoissa.

”Koin yövuorot raskaina ja sain vaikuttaa työvuoroihin.”

Helmikuun lopussa 2020 osastonhoitaja pyysi Tuulin huoneeseensa ja tarjosi sopimusta kesäkuun loppuun asti. Tuuli ihmetteli, miksi ei pidempään, kun kesällä on aina iso tarve työntekijöille. Lapsen laskettu aika oli 5. kesäkuuta.

”Osastonhoitaja sanoi, että tämä nyt vain on tällainen sopimuspohja. Minua pelotti ja aloin itkeä. Osastonhoitaja kuitenkin vakuutteli, ettei huolta ole ja että sopimusta kyllä vielä jatketaan äitiysrahakauden loppuun eli 1. syyskuuta asti.”

Näin kävikin. Tuuli sai sopimukseensa jatkoa syyskuun alkuun asti mutta ei sen pidemmälle.

”Silti työtä oli koko ajan tarjolla, muut määräaikaiset saivat pitkiä sopimuksia ja kesätyöntekijöillekin löytyi sijaisuuksia lomakauden päätyttyä.”

Työsopimus oli kirjattu kahdeksi päiväksi eli juuri siihen, mihin äitiysrahakausi päättyy.

Tuuli sai samassa kirjekuoressa kaksi määräaikaista työsopimusta. Toinen niistä oli kirjattu kahdeksi päiväksi 31.8.–1.9.2020 eli juuri siihen, mihin äitiysrahakausi päättyy. Miksi Hus pilkkoi sopimuksen kahteen, ei ole tiedossa.

”Sopimusten päällä oli lappu, jossa luki, että tämä on viimeinen sopimus. Suutuin niin, että hävitin sen lapun. Myöhemmin vasta tajusin, ettei olisi pitänyt.”

Tuuli oli jo useamman kerran hakenut vakituista paikkaa samalta osastolta. Hän oli pannut merkille, että paikkojen täyttämisessä vaikutti työkokemus, ja sitä hänellä oli. Osastonhoitaja oli myös sanonut ilmoittavansa hänelle, kun paikkoja tulee haettavaksi.

Kun Tuulin toinen lapsi oli syntynyt, työkaveri tuli tervehtimään heitä synnytysosastolle.

”Hän kertoi, että yksi vakipaikka oli juuri täytetty. Ilmeisesti osastonhoitaja oli unohtanut kertoa siitä minulle.”

Tehyn avulla oikeuteen

Tuuli sisuuntui ja ajatteli, etteivät asiat olleet menneet niin kuin pitää. Hän otti yhteyttä Tehyyn ja kertoi tilanteestaan. Samaan aikaan vastasyntyneiden valvontaosastolla oli jälleen vakipaikka auki, ja Tuuli haki sitä. Kun paikkaa ei tälläkään kertaa tullut, Tuuli oli valmis viemään raskauteen katkenneet määräaikaisuudet Tehyn avustuksella oikeuteen. Vaikka Tuuli sai lopulta vakituisen työpaikan valvontaosastolta, hän päätti jatkaa oikeusprosessiin.

Tehyn juristi Päivi Vannisen avulla Tuuli jätti haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Todistajia kuultiin istunnoissa, jotka olivat viime elokuussa. Parin viikon kuluttua tuli tuomio, jonka mukaan Husin pitää maksaa 4 kuukauden palkka työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sekä irtisanomisajan palkka. Sen lisäksi työnantaja tuomittiin maksamaan hyvitystä 8 000 euroa. Kaikkiaan korvaussumma oikeudenkäyntikuluineen oli yli 31 000 euroa.

Tuomio on julkinen ja olen saanut oikeutta.

Tuomio koski jälkimmäistä raskaussyrjintää. Koska syrjintäteko vanhenee kahdessa vuodessa, aikaisempi raskaussyrjintä oli jo vanhentunut, eikä siitä voitu enää nostaa kannetta. Teoilla oli kuitenkin yhteys toisiinsa, joten Tehyn juristi vetosi oikeudessa syrjinnän järjestelmällisyyteen. Päivi Vannisen mukaan sen olisi pitänyt korottaa hyvitystä. Näin ei kuitenkaan käynyt.

”Hyvityksen määrä jäi liian matalaksi. Käräjäoikeus on laajasti luetellut pelkästään hyvitystä korottavia seikkoja ja todennut Husin menettelyn osoittaneen suurta piittaamattomuutta sekä lakia että sairaanhoitajaa kohtaan. Käräjäoikeus on todennut jopa sen, että Husin toiminta on ollut tietoista ja sairaanhoitajaan kohdistui useita syrjintätekoja”, Vanninen sanoo.

Työnantaja ilmoitti, ettei se valita tuomiosta. Myöskään Tuuli ei halunnut viedä asiaa pidemmälle ja hakea korkeampia hyvityksiä järjestelmällisyyteen vedoten.

”Päätin, että jos voitan, en lähde viemään asiaa pidemmälle. Tämä oli jo tarpeeksi pitkä odotusaika. Tuomio on julkinen ja olen saanut oikeutta”, Tuuli perustelee päätöstään.

Vakituisessa työssään Husissa Tuuli oli vuoden. Sitten hän irtisanoutui, koska halusi uuden työn ja uuden alun.

”Tein raskaussyrjinnästä julkisen ja vein sen käräjille, ettei muiden tarvitsisi kokea samaa.”

Lue lisää: Raskaussyrjintä seis – näin toimit, jos työnantaja syrjii sinua raskauden vuoksi