Suun terveydenhuollon asiakkaina on yhä enemmän maahanmuuttajia.
Suuhygienisti Velae Al-Maiali on tehnyt yhdessä opiskelukaverinsa Berfin Çirikin kanssa ammattikorkeakoulun opinnäytetyön, joka käsittelee suunhoitoa Lähi-idässä.
Opinnäytetyöhön kuuluu myös alan opiskelijoille suunnattu oppimateriaali. Se antaa muun muassa vinkkejä lähi-itätaustaisten potilaiden kohtaamiseen ja opastaa, kuinka Lähi-idän ja Suomen tapoja voi yhdistää terveyttä edistävästi.
Lähi-idästä on saapunut Suomeen turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. He kärsivät usein suun terveyden ongelmista. Jos niitä ei hoideta ajoissa, ne voivat johtaa pitkäaikaisiin terveyspulmiin.
”Pakolaisleirillä hampaiden pesu ei tule ensimmäisenä mieleen”, Velae Al-Maiali sanoo.
Lähi-idässä aikuisten suun terveyden ja suuhygienian tietämyksen taso vaihtelee alueittain ja riippuu esimerkiksi yhteiskunnallisesta asemasta ja koulutustasosta.
Kaikkialla ei hoideta suun terveyttä järjestelmällisesti, eikä hammastarkastuksia tehdä säännöllisesti. Hampaiden harjausta ei välttämättä aloiteta ennen kouluikää.
”Hammaslääkäriin mennään vasta, kun hammasta alkaa särkeä.”
Miswak-tikut tehdään persianhammastikkupuusta
Uskontoon ja kulttuuriin liittyy seikkoja, jotka on hyvä tietää ja ottaa suomalaisessa suun terveydenhuollossa huomioon. Yksi tällainen on hampaiden puhdistuksessa käytettävä miswak-tikku, jota on käytetty tuhansia vuosia Lähi-idän ja Etelä-Aasian maissa.
Miswak-tikut tehdään persianhammastikkupuun juurista tai oksista, ja ne toimivat myös islamiin liittyvän puhtauden symbolina.
Miswakilla on tutkitusti antibakteerisia vaikutuksia. Se muun muassa vähentää suun bakteerimäärää ja ehkäisee plakin kertymistä, hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta. Jos potilas haluaa käyttää hammasharjan ja -tahnan lisäksi miswakia, suun terveydenhuollon ammattilaisen tulisi Al-Maialin mielestä osata ohjeistaa potilasta käyttämään sitä oikein. Oikea käyttö vaatii viitseliäisyyttä.
”Miswakia olisi hyvä käyttää viidesti päivässä noin viisitoista minuuttia kerrallaan hampaiden harjauksen ohella.”
Toinen huomioon otettava seikka liittyy kirurgisissa toimenpiteissä käytettävään Spongostan-sieneen, joka sitoo verihiutaleita ja nopeuttaa veren hyytymistä. Sieni sisältää eläinperäistä gelatiinia, jonka käyttö on vastoin islamin sääntöjä.
”Muslimipotilaalle on tärkeä kertoa asiasta, koska hän saattaa haluta, että hänen hoidossaan käytetään jotain muuta vaihtoehtoa.”
Paasto vaikuttaa suun terveyteen
Ramadan on islamin pyhä aika, joka kestää kuukauden. Silloin muslimit paastoavat auringonnoususta auringonlaskuun. Paaston aikana ei syödä, juoda eikä tupakoida.
Ramadanin ajankohta määrittyy islamilaisen kalenterin mukaan. Koska kalenteri on noin 11 päivää länsimaista kalenteria lyhyempi, ramadan siirtyy länsimaisessa kalenterissa joka vuosi saman verran taaksepäin. Vuonna 2024 ramadan alkaa 10. maaliskuuta ja päättyy 8. huhtikuuta.
Suun terveydenhuollossa on hyvä olla tietoinen ramadanin ajankohdasta, sillä sitä noudattavalle muslimille ei kannata varata kiireetöntä hammashoitoa ramadanin ajalle.
”Toimenpiteet voivat vaatia veden nielaisua, mikä on vastoin paastoa.”
Paasto vaikuttaa myös suun terveyteen. Syljen eritys vähenee ja ruokavalio saattaa muuttua hampaille epäterveellisemmäksi, kun aterioilla syödään suurempia annoksia ja enemmän makeaa sekä juodaan sokeripitoisia juomia.
”Kun ihminen on paastonnut päivän, hän kaipaa helposti enemmän ruokaa ja makeaa.”
Al-Maiali korostaa, että potilaan kulttuuriin kuuluviin tapoihin on syytä suhtautua hienotunteisesti.
”Potilas voi jättää kertomatta tavoistaan, jos hän pelkää, että häntä ei ymmärretä tai häntä arvostellaan.”
Viisi vinkkiä lähi-itätaustaisen potilaan kohtaamiseen
1. Vältä yleistyksiä ja stereotypioita. Lähi-idässä on monenlaisia perinteitä ja kulttuureita. Kunnioittava ja luottamuksellinen suhde potilaaseen edistää hänen sitoutumistaan hoitoon.
2. Kerro tarvittaessa, miksi suun terveys on tärkeää yleisterveydelle. Kerro fluorista ja ksylitolista, jos ne eivät ole potilaalle tuttuja.
3. Jos potilas haluaa käyttää hampaiden puhdistamiseen miswak-tikkua, ohjeista häntä käyttämään sitä oikein hammasharjan ja -tahnan ohella.
4. Kysy avoimia kysymyksiä ja kuuntele vastauksia. Näin saat tietoa potilaan tarpeista.
5. Käytä kuvia ja muita visuaalisia apuvälineitä, jos ne ovat kielimuurin vuoksi tarpeen.
