Psykiatrisen sairaanhoitajan läsnäolo on osoittautunut tarpeelliseksi Oulaskankaan sairaalan yhteispäivystyksessä. Kuva: Jussi Tuokkola

Toistuvat yt-neuvottelut piinaavat psykiatriaa Oulun seudulla

Somatiikan ja psykiatrian välinen yhteistyö toimii hyvin Oulaskankaan sairaalassa, mutta tie ei ole ollut helppo.

Kun Oulaskankaan sairaalan yhteispäivystykseen tulee potilas mihin vuorokauden aikaan tahansa, hänellä on mahdollisuus jutella lääkärin lisäksi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Usein potilas osaa itsekin pyytää psyykkistä tukea.

Päivystykseen Oulaisiin saapuu potilaita lähikunnista, kaukaisimmillaan yli sadan kilometrin päästä Pyhäjärveltä. Yhteispäivystyksessä työskentelee kuusi psykiatrista sairaanhoitajaa vuoroissa. Paikalla on aina yksi hoitaja.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Psykiatrisilla sairaanhoitajilla on enemmän aikaa ihmisen kohtaamiseen kuin somaattisen puolen hoitajilla, jos on sattunut esimerkiksi mieltä järkyttävä onnettomuus.

– Nyt voimme hoitaa potilasta kokonaisuutena, iloitsee yhteispäivystyksen osastonhoitaja Anu Niemi-Himanka.

Psykiatrisen sairaanhoitajan läsnäolo on tarpeen myös tapauksissa, joissa potilas ei itsekään osaa oikein sanoa, mistä on kysymys.

– Joskus on hyväksyttävämpää tulla sanomaan päivystykseen, että puristaa rinnasta. Jos potilas ei osaa itse sanoittaa oloaan, täällä on ammattilainen auttamassa. Potilas saattaakin kärsiä ahdistuksesta.


Yhteispäivystyksen osastonhoitaja Anu Niemi-Himanka, psykiatrinen sairaanhoitaja Maria Jylhä ja yhteispäivystyksen ylilääkäri Anu Tuomikoski osaavat arvostaa moniammatillista yhteistyötä.

 

Psykiatrisen sairaanhoitajan läsnäoloa Oulaskankaan sairaalan päivystyksessä alettiin kokeilla vuonna 2015. Toiminta osoittautui niin tarpeelliseksi, että siitä päätettiin tehdä ympärivuorokautinen palvelu. Enimmillään yön aikana on käynyt 5–6 potilasta, jotka tarvitsevat keskustelua psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

Aiemmin potilaan kunnon arviointi oli pelkästään triagehoitajan vastuulla, jos potilas oli tullut päivystykseen omin jaloin.

– Lääkärille haasteellisia potilaita päivystyksessä ovat esimerkiksi viiltelypotilaat ja muistisairaat, joilla on käytösongelmia tai vuorokausirytmin ongelmia. Kiireessä siinä on ollut aika hukassa yksistään, ja vielä vaikeampaa se on ollut kandeille, sanoo yhteispäivystyksen ylilääkäri Anu Tuomikoski.

Lääkäri miettii mahdollisen jatkohoidon yhdessä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

Yksi vaikea potilasjoukko ovat palveluiden suurkuluttajat, jotka käyvät yhtenään esimerkiksi päivystyksessä ensihoidon kautta. He ovat usein turvattomuutta kokevia vanhuksia.

– Silloin on aiheellista selvittää, mihin heitä kannattaa ohjata. Voi olla hyvä olla yhteydessä potilaan oman kunnan sosiaalityöntekijään ja tiedustella, käyvätkö he vain meillä ja mitä asialle pitäisi tehdä. Yksin lääkäri ei ehdi tällaista tekemään.


Osastonhoitaja Aila Korte kertoo, että pienessä sairaalassa kynnys konsultaatioon on matalalla.

 

Oulaskankaan sairaalan psykiatrinen osaaminen täydentyi entisestään kaksi vuotta sitten, kun sairaalan tiloissa aloitti toimintansa Oysin psykiatrian alainen 12-paikkainen psykiatrinen avo-osasto 76. Myös yhteispäivystyksen psykiatriset sairaanhoitajat kuuluvat osaston henkilökuntaan ja tekevät tarvittaessa vuoroja myös siellä.

Osastolla työskentelee joukko entisen Visalan sairaalan ammattilaisia. Ylivieskassa sijainnut Visalan psykiatrinen sairaala lakkautettiin kokonaan yt-neuvottelujen päätteeksi vuoden 2016 lopussa.

Yt-neuvottelujen päätteeksi tunnelma henkilökunnan kesken oli epäuskoinen ja epätoivoinen. Useimmat olivat olleet töissä samassa sairaalassa koko työuransa ja saaneet oppia vanhemmilta hoitajilta.

Olemme joutuneet osoittamaan osaston tarpeellisuutta kuntapäättäjille.
Osasto 76:n osastonhoitaja Aila Korte

– Ensimmäinen tehtävämme oli toimintakäsikirjan tekeminen. Työryhmä työsti sitä koko alkuvuoden 2017 ennen kuin yhtään potilasta oli vielä osastolla. Samoin markkinoimme yksiköitämme alueemme kuntiin. Vähitellen potilaita alkoi tulla osastolle ja toiminta pääsi käyntiin, kertoo osastonhoitaja Aila Korte.

– Sittemmin olemme joutuneet ­osoittamaan osaston tarpeellisuutta kuntapäättäjille, sillä vuonna 2018 oli uudet yt-neuvottelut, jotka eivät lopulta koskeneetkaan uutta psykiatrista osastoa.


Psykiatrisen osaston kotiutusviestipuusta saa lukea potilaiden mietteitä kotiinlähdön kynnyksellä.

 

Osasto 76:lla hoidetaan muun muassa erilaisissa elämänkriiseissä olevia, masentuneita, mielialahäiriöistä kärsiviä ja psykoottisia potilaita silloin, kun avohoidon tuki ei riitä arjesta selviytymiseen. Ikää potilailla on ollut 17 vuodesta yli 80 vuoteen. Osastolla on myös toiminnallisia, liikunnallisia ja kädentaitoryhmiä.

Kynnys konsultaatioon on pienessä sairaalassa hyvin matalalla. Psykiatrisen osaston potilaalle on helppo järjestää tarvittaessa esimerkiksi haavanhoitoa. Somatiikan puolelle voidaan puolestaan tehdä konsultaatiokäyntejä esimerkiksi silloin, jos sisätautiosastolla on päihdeongelmasta kärsivä tai itsemurhaa yrittänyt potilas.

– Olemme myös ehdottaneet, että voisimme olla mukana toteuttamassa lääkkeetöntä unihäiriöiden hoitoa, koska siitä meillä on tietotaitoa, Aila sanoo.


Riitta Sammalkankaan vastaanotolle tullaan lähetteellä.

 

Yksi Visalan sairaalan entisistä ja nykyisen osasto 76:n työntekijöistä on mielenterveyshoitaja ja seksuaaliterapeutti Riitta Sammalkangas, joka valittiin viime vuonna vuoden mielenterveystyöntekijäksi.

Riitta tekee seksuaaliterapeuttina myös polikliinista vastaanottotyötä. Osaston muut työntekijät voivat konsultoida Riittaa seksuaalisiin ongelmiin liittyvissä kysymyksissä, oli sitten kysymyksessä potilaan oma seksuaalisuus tai haasteet parisuhteen seksuaalisuudessa.

Riitta on myös mahdollisuuksiensa mukaan tukena, jos päivystykseen tulee esimerkiksi raiskattu potilas.

– En varmaan olisi nykyisessä toimenkuvassani, jos Visalaa ei olisi lopetettu. Pidän työstäni todella paljon. Me kaikki olemme seksuaalisia olentoja, ja seksuaaliterveyteen tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota myös hoitotyössä.

Moni fyysinenkin ongelma voi hyvinkin helpottua, jos häpeän kahle hellittää.
Mielenterveyshoitaja ja seksuaaliterapeutti Riitta Sammalkangas

Riitan vastaanotolle tullaan lähetteellä. Hänellä käy laidasta laitaan potilaita aina teineistä vanhuksiin. On esimerkiksi kaltoinkohtelua, identiteettipohdintaa, traumoja ja haluttomuutta esimerkiksi sairauden jälkeen. Riitta antaa myös pariterapiaa.

– Tarvitaan rohkeutta kuulla, mitä potilas kertoo. Häpeään liittyviä ongelmia on tällä seudulla todella paljon, koska alue on niin konservatiivinen. Moni fyysinenkin ongelma voi hel­pottua, jos häpeän kahle hellittää. Miten monen masennuksen takana voivat olla seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat?

Hänen mukaansa myös perusterveydenhuollossa on alettu herätä seksuaaliterapian tarpeeseen ja yhteistyö somatiikan välillä toimii hyvin. Parannettavaakin toki on.

– Vaikka olisi pienikin operaatio kyseessä, sillä voi olla potilaan seksuaalisuuteen suuri merkitys. Jokaisen hoitajan olisi hyvä se muistaa.

 

Jälleen yt-neuvottelut

  • Pohjois-Pohjanmaan sairaan­hoitopiirissä on käyty alku­vuonna yt-neuvotteluja, jotka koskevat Oulun eteläistä psykiatriaa.
  • Nyt käytävät neuvottelut ovat jo kolmannet neljän vuoden aikana. Aiemmat käytiin vuosina 2016 ja 2018.
  • Tämänkertaisten yt-neuvottelujen taustalla on sosiaali­päivystyksen sijoittaminen Oulas­kankaan sairaalaan. Ylivieskassa sijaitsevaa nuorten tukitaloa kaavaillaan lopetettavaksi, jotta resurssit voitaisiin suunnata tähän.

Mainos
Mainos