Ammattiliitot ovat tukena maissa, joissa oikeuksia poljetaan – suomalaiset arvostavat liittojen työtä

Suomalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti ammattiliittoihin ja niiden tekemään ihmisoikeustyöhön kehittyvissä maissa. Ammattiyhdistysliike nähdään yhteiskunnallisena vakauttajana.

Kuvateksti
Suomalaiset arvostavat ammattiliittojen ihmisoikeustyötä kehittyvissä maissa. SASKin Nepalin hankkeen tavoitteena on parantaa vapaaehtoisten yhteisöterveydenhoitajien oikeuksia, työolosuhteita ja työsuhdeturvaa.
Kuva: Laura Ventä/SASK

Suomalaisen ay-liikkeen on tuettava työelämän perusoikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa. Tätä mieltä oli enemmistö vastaajista SASKin eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen kansalaiskyselyssä.

Väitteen kanssa samaa mieltä oli 52 prosenttia vastanneista. 19 prosenttia vastaajista ei pitänyt työelämäoikeuksiin liittyvää kehitysyhteistyötä tarpeellisena.

Ammattiliittoihin suhtautuminen yleisellä tasolla oli vielä positiivisempaa kuin niiden maailmalla tekemään ihmisoikeustyöhön: liittojen toimintaan suhtautui myönteisesti 64 prosenttia vastaajista.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Negatiivisesti liittoihin suhtautui noin kymmenesosa. Naisten asenne oli positiivisempi kuin miesten, ja selvästi eniten myönteistä näkemystä oli 36–50-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tulokset ovat SASKin kumppanuuspäällikkö Ellinoora Vesalan mielestä myönteisempiä, mitä julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella.

Liittoja ja niiden SASKin kautta tekemää ihmisoikeustyötä maailmalla arvostettiin, mutta tietoisuus globaalista työstä oli melko vähäistä: vajaa 30 prosenttia tiesi siitä. Parhaiten aiheen tunsivat nuoret.

Ihmisoikeustyön tärkeimpinä teemoina pidettiin elämiseen riittäviä palkkoja, työturvallisuutta ja lapsityön vastaista työtä.

Kyselyn toteutti Aula Research maaliskuussa 2025. Kyselyyn vastasi noin 1 500 työikäistä ihmistä ympäri Suomen. Heistä 35 prosenttia oli ammattiliiton jäseniä.