Ohjelman vaikutus näkyi vielä viisi vuotta sen päättymisen jälkeen. Yhdeksän vuoden seurannassa eroa ei enää havaittu. Väitöskirjatutkija Johanna Pöyhösen mukaan tulos viittaa siihen, että terveellisiä elintapoja tukevaa toimintaa pitäisi jatkaa.
”Tulokset vahvistavat, että esigerastenia ja gerastenia ovat muokattavissa olevia tiloja, ja iäkkäitäkin ihmisiä kannattaa kuntouttaa.”
Gerastenia eli vanhuuden haurausoireyhtymä heikentää toimintakykyä. Sen merkkejä ovat tahaton painonlasku, hitaus, lihasheikkous, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja uupumus. Gerastenialla ja muistisairauksilla on osittain samoja riskitekijöitä.
”Kaikkien osallistujien muistitoiminnot paranivat lähtötilanteen gerastenian asteesta riippumatta. Erityisesti hyötyivät ne, joilla oli jo esigerastenian merkkejä.”
Johanna Pöyhösen mukaan tulokset puoltavat elintapaohjauksen tarjoamista kaikille ikääntyneille, joilla on muistisairauden riskitekijöitä. Koska resurssit ovat rajalliset, ohjata kannattaisi vanhuksia, joilla on jo esigerastenian merkkejä.
Tutkijan mielestä luonteva paikka ohjaukselle olisi perusterveydenhuolto, kuten terveyskeskukset ja ikäneuvolat.
FINGER-mallia ollaan jo viemässä terveydenhuollon käytäntöön. Ikäinstituutti ja FINGER-tutkijat kouluttavat terveydenhuollon ammattilaisia mallin käyttöön EU-rahoitteisessa ohjelmassa. Myös digitaalisia toteutustapoja kokeillaan.
”Monilla paikkakunnilla ohjelma voitaisiin rakentaa jo olemassa olevien palvelujen varaan”, Pöyhönen sanoo.
LL Johanna Pöyhönen väitteli elokuun lopussa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Interplay between frailty and cognitive impairment among older adults – possibilities for prevention".
