Hoitaja voi jäädä yksin virheen jälkeen – uusi malli tuo apua hoitotyöntekijän kokemaan traumaan

Ilman tukea jäänyt hoitohenkilökunta voi kärsiä pitkään potilasturvallisuuteen liittyvän tapahtuman aiheuttamasta syyllisyydestä, häpeästä ja uupumuksesta. LAB-ammattikorkeakoulu on mukana kehittämässä menetelmää, jonka avulla voidaan tukea oheiskärsijää.

Kuvateksti
Potilaan turvallisuuteen liittyvillä vaaratapahtumilla on toisetkin uhrit – hoitajien trauma jää liian usein huomiotta.
Kuva: iStock

LAB-ammattikorkeakoulu on mukana luomassa eurooppalaista sertifikaattia. Sen avulla on tarkoitus tunnistaa entistä paremmin hoitohenkilökunnan sijaiskärsijä (second victim) -ilmiö ja luoda malleja oheiskärsijän tukitoimiksi. LAB kertoo asiasta tiedotteessaan.

LAB-ammattikorkeakoulu toimii Lahdessa, Lappeenrannassa ja verkossa. Se tarjoaa hyvinvointialueille osaamistaan, joiden avulla voidaan rakentaa systemaattisen tuen malleja haittatapahtumia kohdanneille hoitajille ja lääkäreille.

Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella tukimalli on tarkoitus ottaa heti käyttöön.

Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy

Oheiskärsijäilmiö tarkoittaa potilasturvallisuuden haittatapahtumaa, kuten hoitovirhettä, jossa potilaan lisäksi kärsii myös ilman tukea jäävä hoitohenkilökunta. Virhe voi aiheuttaa potilaalle pysyvän haitan, tai jopa kuoleman. Potilas ja hänen läheisensä ovat ensimmäisiä uhreja, mutta oheiskärsijöitä tapahtumassa ovat terveydenhuollon henkilöt, jotka ovat vaaratilanteessa mukana.

”Haittatapahtumat voivat palata mieleen toistuvasti ja niillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia terveydenhuollon työntekijän hyvinvointiin, terveyteen ja työkykyyn. Haittatapahtumat aiheuttavat paljon myös välittömiä reaktioita, kuten pelkoa, häpeää ja ahdistusta”, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntija Susanna Tella.

Käynnissä olevat hyvinvointialueiden resurssileikkaukset ja mennyt koronapandemia ovat kuormittaneet hyvinvointialan ammattilaisia. Ylikuormitus lisää virheiden todennäköisyyttä ja altistaa hoitohenkilökunnan oheiskärsijä -ilmiölle.

Sote-alan ammattilaisten kokemaa kärsimystä voidaan vähentää ja helpottaa lisäämällä tietoisuutta ilmiöstä sekä varautumalla sen mahdollisiin seurauksiin. Tutkimukset osoittavat, että haittatapahtuman jälkeen vertaistuki koetaan tärkeimmäksi, mutta myös muunlaista tukea tarvitaan. Hyvinvointialan organisaatioiden tulisi tarjota riittävä tuki, jonka perustana on yhteisesti hyväksytty toimintamalli.

”Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on johtanut kansallista oheiskärsijä-toimintamallin laatimista, joka on juuri julkaistu”, kertoo Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen johtaja Tuija Ikonen.

LAB on mukana eurooppalaisessa tiede- ja teknologiaverkostossa, jossa on kehitetty oheiskärsijätuen ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kouluttamiseen ja tukemiseen. Eri maiden tutkijat ovat yhteistyössä luomassa eurooppalaista sertifikaattia, jonka tarkoitus on auttaa hyvinvointiorganisaatioita oheiskärsijätuen kehittämisessä ja vahvistaa niiden standardien mukainen tukitoiminta.

Sertifikaatin avulla voidaan tunnistaa sairaaloita ja muita hyvinvointialan organisaatioita, joissa on standardien mukainen tuki oheiskärsijöille.

Helsingissä järjestetään 22. toukokuuta keskustelutapahtuma Round table discussion: European certification of second victim support interventions. Tapahtumaan on tulossa 37 maan oheiskärsijä-tutkimusverkostoa johtava professori José Mira kertomaan tutkimustuloksista ja eurooppalaisen oheiskärsijä-sertifikaatin valmistelusta ja pilotoinnista.