Hoitosuositusten tunnettuus on kasvanut

Hoitotyön tutkimussäätiön kyselyn mukaan vain alle puolet vastaajista arvioi näyttöön perustuvan hoitotyön toteutuvan Suomessa hyvin.

Kuvateksti
Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ja yliopistosairaaloissa näyttöön perustuvan hoidon tilanne oli valoisampi kuin muualla.
Kuva: Mikko Nikkinen

Hoitotyön tutkimussäätiön julkaisemien hoitosuositusten ja näyttövinkkien tunnettuus on vahvistunut viime vuosina. Hoitosuositukset olivat viime syksynä tehdyssä kyselyssä 13–15 prosenttiyksikköä tunnetumpia kuin edellisessä, vuoden 2021 kyselyssä.

Kyselyyn vastasi viime syksynä 1 262 hoitotyön kliinisissä-, asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivaa henkilöä ympäri Suomea.

Vastanneiden arvion mukaan hoitotyö perustui nyt useammin näyttöön kuin vuonna 2021 arvioitiin.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

”Havaittu muutos on positiivinen merkki näyttöön perustuvan hoitotyön vahvistumisesta Suomessa. Kehittämistyötä tulee kuitenkin edelleen jatkaa, jotta lakisääteinen velvollisuus terveydenhuollon näyttöön perustuvuudesta toteutuisi”, toteaa Hotuksen vanhempi tutkija Johanna Nyman.

Vain alle puolet vastaajista arvioi näyttöön perustuvan hoitotyön toteutuvan Suomessa hyvin.

Lähi- ja perushoitajien vastausten perusteella näyttöön perustuva toiminta on heille edelleen vieraampaa kuin muille. 

Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ja yliopistosairaaloissa näyttöön perustuvan hoidon tilanne oli valoisampi kuin muualla.

Kehittämistarpeista vastaajat mainitsivat erityisesti organisaation tukirakenteiden, hoitotyöntekijöiden osaamisen, yhteistyöhön kannustavan organisaatiokulttuurin ja johtajien roolin merkityksen.  Organisaation tukirakenteilla tarkoitettiin etenkin aika- ja henkilöstöresursseja.