KT ja palkansaajajärjestöt: Koulutuskorvauksen lakkauttaminen heikentäisi mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen

Lähes kaikki kunnat ja hyvinvointialueet ovat hyödyntäneet koulutuskorvausta. Korvauksien poisto heikentäisi henkilöstön osaamisen kehittämistä julkisella sektorilla.

Kuvateksti
Koulutuskorvauksen lakkauttaminen kirpaisee varsinkin, kun aikuiskoulutustuki on jo poistettu.
Kuva: iStock

Hallitus aikoo lopettaa koulutuskorvauksen maksamisen julkisille työnantajille. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja alan pääsopijajärjestöt JAU ry, JUKO ry ja Sote ry varoittavat, että tämä heikentäisi kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksia kehittää työntekijöiden osaamista.

Koulutuskorvaus on ollut kunnille ja hyvinvointialueille merkittävä taloudellinen tuki henkilöstön osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen.

Korvauksen poisto osuisi samoille naisvaltaisille aloille, joilla jo aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vähensi mahdollisuuksia kouluttautua työuran aikana. Ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet vaikuttavat tutkitusti myös alojen houkuttelevuuteen.

Mainos alkaa
Nainen katsoo suurennuslasin läpi kameraan hämmästyneenä.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Nainen katsoo kameraan suurennuslasin takaa.
Mainos päättyy

Korvauksen käyttö kasvoi vuonna 2024 erityisesti hyvinvointialueilla. Nykyisin jo lähes kaikki kunnat ja hyvinvointialueet hyödyntävät mahdollisuutta.

Koulutuskorvaus on ollut monelle työnantajalle tuki, joka on mahdollistanut henkilöstön osaamisen kehittämisen tiukassa taloustilanteessa. Vuonna 2024 maksetuista koulutuskorvauksista 74 prosenttia kohdistui kunta- ja hyvinvointialan työnantajille.

Viime vuonna koulutuskorvausta maksettiin eniten Pirkanmaan hyvinvointialueelle, Hus-yhtymälle, Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ja Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.

Koulutuskorvauksen rahoittaa valtio verovaroista, ja sen toimeenpano on Työllisyysrahaston vastuulla. Viime vuonna Työllisyysrahasto maksoi koulutuskorvausta 602 työnantajalle noin 11,5 miljoonaa euroa.

Koulutuskorvauksen poisto heikentäisi työnantajien mahdollisuuksia tarjota täydennyskoulutusta. Se voisi pitkällä aikavälillä myös heikentää henkilöstön osaamistasoa.

Hyvinvointialueilla on velvollisuus huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisesta kehittymisestä ja riittävästä täydennyskoulutuksesta. Tämä takaa osaltaan myös asiakas- ja potilasturvallisuuden.