Tapaustutkinnan tavoitteena oli saada mahdollisimman laajasti tietoa kuolemantapauksesta ja sen taustalla vaikuttaneista tekijöistä, kuten nuoren elämäntilanteesta ja olosuhteista sekä siitä, oliko nuori ollut päihdepalveluiden ja muiden palveluiden piirissä ennen kuolemaansa. Tapaustutkinta käynnistettiin mahdollisimman pian poliisilta tai oikeuslääkinnältä saadun ensitiedon jälkeen.
Nuorten huumekuolemat koskettavat koko maata. Tapauksia ilmeni 17:llä hyvinvointialueella sekä Helsingin kaupungissa. Niitä sattui erityisesti isoissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Tapahtumapaikkana oli usein yksityisasunto, jossa suurimmassa osassa tapauksia kuoleman aiheutti bentsodiapsepiinien ja opioidien samanaikainen käyttö. Tämän yhtäaikaisen käytön vaaroja ei tunnistettu riittävästi. Kuolleista nuorista yli 70 prosentilla oli tunnistettuja mielenterveyden ongelmia.
”Meidän pitää unohtaa ajatus ja stigma siitä, että huumeisiin kuolleet nuoret tulisivat päihdetaustaisista perheistä tai vaikeista oloista. Nuorten huumekuolemat koskettavat meitä kaikkia. Näistä nuorista osa menestyi hyvin koulussa tai sen ulkopuolella omalla alallaan", toteaa tutkinnanjohtaja Hanna Tiirinki.
Tiirinki muistuttaa, että nuori ei myöskään aikuistu yhdessä yössä, kun hän täyttää 18 vuotta.
”Tämä siirtymä nuoresta täysi-ikäiseksi täytyy huomioida paremmin riittävän tuen ja hoidon tarjoamisessa.”
Onnettomuustutkintakeskus antaa kahdeksan suositusta nuorten alle 25-vuotiaiden huumekuolemien ennaltaehkäisemiseksi. Suositukset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla nuorten huumekuolemia saadaan ennalta ehkäistyä.
Ylätasolla tarvitaan kansallisesti yhtenäinen palvelukokonaisuus ja palveluketju. Tähän päästään, kun parannetaan hoitoon ohjausta, kehitetään turvallista lääkehoitoa. Samalla pitää kehitetään turvallisuusviestintää samanaikaisen sekakäytön riskeistä.
Lisäksi tulee käyttää hyväksi uutta teknologiaa henkeä uhkaavan myrkytystilan tunnistamisessa, kouluttaa hätäkeskuspäivystäjiä ja tuetaan nuoria, kun he siirtyvät omilleen asumaan. Myös lastensuojelua tulee uudistaa.
”Palvelujärjestelmää on kehitettävä niin, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat toimivan ja yhteensovitetun kokonaisuuden”, painottaa Tiirinki.