Oulun yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin rintojen mahdollista roolia imeväisen lämmönsäätelyssä. Vastasyntyneet ovat alttiita hypotermialle, sillä heidän oma lämmönsäätelyjärjestelmänsä on vielä kehittymätön.
Tutkimus toteutettiin olosuhdelaboratoriossa, jossa tutkittavia altistettiin erilaisille lämpötiloille ja samalla mitattiin kehon pintalämpötilaa. Tutkittaviin kuului imettäviä äitejä ja verrokkiryhminä miehiä ja ei-imettäviä naisia.
Tulokset osoittivat, että imettävien naisten rintojen pintalämpötila oli hieman korkeampi kuin muilla. Rintojen lämpötila pysyi korkeampana myös silloin, kun olosuhdekammion lämpötilaa laskettiin.
Tutkijat arvioivat, että imettävän äidin rinnan kohonnut lämpötila voi suojata vastasyntynyttä hypotermialta. Rinnan koko ja muoto mahdollistavat laajan kosketuspinnan, mikä tehostaa lämmön siirtymistä äidistä lapseen.
”Tämä voisi parantaa vastasyntyneen lapsen selviytymismahdollisuuksia ja tarjota evolutiivisesti perustellun selityksen ulkoisten rintojen kehittymiselle ihmisellä”, dosentti, bioarkeologi Juho-Antti Junno kertoo.
Hän pitää tuloksia poikkeuksellisen merkittävinä. ”Kyseessä on yksi kiinnostavimmista ihmisen varhaista evoluutiota koskevista havainnoista, joita Suomessa on tehty.”
Tutkimusryhmässä on arkeologian ja lääketieteen tutkijoita Oulun yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta.
Tutkimus on julkaistu Evolutionary Human Sciences -tiedelehdessä.
