Tehy: Oikea hätätyö vaarantuu, jos hätätyön varjolla aletaan murtaa työtaisteluita – eduskunta käsittelee lakimuutosta tänään

”Varsinainen hätätyö ja sen merkitys kärsivät inflaation, jos hätätyön varjolla vaaditaan hoitajia töihin työtaistelutilanteessa, kuten Petteri Orpon hallitus härkäpäisesti ajaa”, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Kuvateksti
Tehyläiset osoittivat mieltään syyskuussa 2023 hallitusohjelman heikennyksiä vastaan.
Kuva: Jukka Rapo

Eduskunta käsittelee tänään täysistunnossa hallituksen lakiesitystä, jonka tarkoitus on muuttaa hätätyön määritelmää. Tehy on sitä mieltä, että esitys murtaa työtaisteluita eikä sitä pidä säätää. 

Tehy on tehnyt lainvalmistelusta rikosilmoituksen, joka on parhaillaan poliisin esiselvityksessä. 

Lakiesitystä on käsitellyt sote-valiokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa yhteensä 34 kansanedustajaa. Heistä enemmistö eli 25 kansanedustajaa on sitä mieltä, että hätätyö on sisällytetty lakiesitykseen epäasiallisella ja puutteellisella tavalla.

Mainos alkaa
Nainen katsoo suurennuslasin läpi kameraan hämmästyneenä.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Nainen katsoo kameraan suurennuslasin takaa.
Mainos päättyy

Epäselvä asetelma on eduskunnan tiedossa, kun se äänestää laista.

"Tietoa päätöksen tekemiseksi puuttuu, eikä valtio pääse vastuistaan, jos tämä laki säädetään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Ylen mukaan esimerkiksi Suomen Yrittäjät on ohjannut työ- ja elinkeinoministeriötä sisällyttämään suojelutyötä käsittelevään lakipakettiin hätätyön, joka ei asiaan liity. 

Myös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen pyrki Ylen mukaan vaikuttamaan lakiin. Hän lähetti silloiselle työministeri Arto Satoselle sähköpostia: "Olisi hyvä jutella suojelutyöryhmän tilanteesta. Täytyy tukkia Tehyn ja Superin mahdollisuus suoraan vaarantaa suomalaisten henki ja terveys."

Tehy on sitä mieltä, että tällaisen vaikuttamisen ei pitäisi olla mahdollista sen jälkeen, kun kolmikantavalmistelu on päättynyt, kansalaisten kuulemistilaisuus umpeutunut ja esitys on käynyt erisisältöisenä lainsäädännön arviointineuvostossa.

Työnantaja voi nykyisen lainsäädännön mukaan määrätä hoitajat työhön esimerkiksi suuronnettomuustilanteessa, vaikka käynnissä olisi työtaistelu. 

Muutos johtaa Tehyn mukaan siihen, että työnantajan asianmukaisesti teettämä hätätyö kärsii, jos kansanedustajat hyväksyvät lain, jolla hätätyötä voi teettää kahdella erilaisella perusteella.

Tehyn mukaan hallituksen luoma sekaannus aiheuttaa erikoissairaanhoitoon todellisen riskin.

"Varsinainen hätätyö ja sen merkitys kärsivät inflaation, jos hätätyön varjolla pian vaaditaan hoitajia töihin työtaistelutilanteessa, kuten Petteri Orpon hallitus härkäpäisesti ajaa."

Jos hätätyötä voi käyttää työtaistelun murtamiseen, hoitajien näkökulmasta tilanne on erittäin sekava. 

Epäselvää on esimerkiksi se, millaisia seurauksia työntekijälle koituisi, jos hän kieltäytyy hätätyöstä. 

Hallituksen esityksessä sanottiin, että kieltäytyvälle työntekijälle ei koituisi seurauksia, mutta perustuslakivaliokunnan mukaan vahingonkorvausvastuu olisi edelleen olemassa. Työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä puolestaan todetaan, että työntekijä ei voi kieltäytyä hätätyöstä.

"Jos työtaistelua rikkovasta hätätyöstä kieltäytymisestä asetetaan sanktioita, se tarkoittaisi, että hoitajat olisivat koko lopputyöuransa työtaisteluiden aikana valmiudessa. Se olisi täysin kohtuutonta ja kansainvälisen oikeuden vastaista."

Kun kyseessä on aito hätätyö, hoitajat lähtevät työnantajan pyynnöstä työhön Rytkösen mukaan "puolesta sanasta".