THL: Suomalaiset suhtautuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon ristiriitaisesti – "Päättäjien otettava viesti vakavasti"

Kansalaisten ja ammattilaisten kohtaamiset ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa edelleen laadukkaita.

Kuvateksti
Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät ovat tyytyväisiä.
Kuva: Kristiina Kontoniemi

Suomalaiset eivät luota sosiaali- ja terveydenhuollon toimivan, mutta ovat tyytyväisiä sen palveluihin. Ristiriita käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimuksesta.

Vuonna 2024 vain noin puolet suomalaisista luotti terveyspalvelujen toimintaan, kun vielä vuonna 2020 osuus oli 76 prosenttia. Sosiaalipalveluihin luottavien osuus laski 60 prosentista 42 prosenttiin.

Luottamus järjestelmän toimintaan heikkeni sekä työ- että eläkeikäisillä ja niin miehillä kuin naisillakin. Luottamuksen tasossa oli myös alueellisia eroja.

Samaan aikaan palveluja käyttäneet olivat kuitenkin tyytyväisiä: kaksi kolmesta terveyspalvelujen käyttäjästä ja hieman yli puolet sosiaalipalvelujen käyttäjistä arvioi, että viimeisin vastaanottokäynti oli myönteinen kokemus.

Mainos alkaa
Henkilö pitelee puhelinta, jossa näkyy Tehy-lehden uutiskirje. Taustalla kannettavan näytöllä iloisia festivaalijuhlijoita. Mainoksessa teksti: "Voita festariliput! Tilaa Tehy-lehden uutiskirje ja voita liput Tikkurila Festivaaleille! Arvonta suoritetaan 18.6." sekä painike "Osallistu arvontaan".
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Henkilö pitelee puhelinta, jossa näkyy Tehy-lehden uutiskirje. Taustalla kannettavan näytöllä iloisia festivaalijuhlijoita. Mainoksessa teksti: "Voita festariliput! Tilaa Tehy-lehden uutiskirje ja voita liput Tikkurila Festivaaleille! Arvonta suoritetaan 18.6." sekä painike "Osallistu arvontaan".
Mainos päättyy

"Tuoreet tulokset osoittavat, että asiakaskohtaamisten laatu on säilynyt hyvinvointialueuudistuksen jälkeen vahvana, eivätkä kansalaisten kokemukset palvelujärjestelmästä ole uudistuksen jälkeen valtakunnallisesti heikentyneet ", sanoo THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.

Kansalaisten huoli sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuudesta on lisääntynyt. Tulos voi heijastaa uudistuksesta käytyä negatiivista keskustelua ja viestintää palveluihin kohdistuvista säästöpaineista.

”Huoli on silti otettava vakavana signaalina, jonka tulisi johtaa myös toimenpiteisiin niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Luottamuksen palauttaminen on yksi sote-järjestelmän kohtalon kysymyksistä. Ilman luottamusta horjuu myös järjestelmän oikeutus”, sanoo THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen.

Vuonna 2024 joka neljäs lääkäripalveluja tarvinneista koki, ettei saanut riittävästi palveluja tarpeeseensa nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että yli 800 000 koki lääkäripalvelut riittämättömäksi. Osuus kasvoi vuosien 2018–2022 välillä erityisesti työikäisillä miehillä ja naisilla, mutta viimeisen kahden vuoden aikana osuus ei ole kasvanut.

”Pitkään jatkuneet ongelmat eivät ole kadonneet sote-uudistuksen myötä, mutta uudistuksen toimeenpanon aikana tilanne ei ole myöskään heikentynyt. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa palveluihin pääsyä ja edistää yhdenvertaisuutta. Työtä on siis vielä tehtävänä”, Aalto toteaa.

Vuoden 2024 kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 26 682 vähintään 20-vuotiasta henkilöä.