Hyvinvointialueuudistuksen valuviat on korjattava, jotta uudistuksen alkuperäiset tavoitteet on hyvinvointialueilla mahdollista toteuttaa. Näin toteavat uudistuksesta väliarvioinnin laatineet kymmenen tutkijaa.
Uudistuksen tarkoitus on muun muassa kaventaa terveyseroja, taata palveluihin pääsy ja turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti.
Tutkijat esittävät suosituksia, joiden pohjalta hyvinvointialueiden toimintaa pitäisi ryhtyä kehittämään.
"Kyseessä ei ole mikään pikakorjaussarja, vaan muutosten toteuttamisessa menee vuosia", toteaa johtaja Saara Leppinen sosiaali- ja terveysministeriön strategia- ja talousyksiköstä.
Väliarviointi ottaa huomioon myös myönteistä kehitystä.
Hyvinvointialueet ovat pystyneet pitäämään kiinni palveluistaan, sillä kansalaiset ovat päässeet palveluihin entiseen malliin. Myös palveluiden sisällöt ja kriteerit ovat yhtenäistyneet.
"Yksittäisissä palveluissa on kuitenkin alueiden välillä eroja."
Tutkijat korjaisivat rahoitusmallia kannustavammaksi ja antaisivat alueille lisää aikaa alijäämien kattamiseen.
Tutkijat näkevät tarpeellisena sitouttaa kaikki puolueet suunnitelmallisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitosten ohjauksessa. Sitouttamisella varaudutaan vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin.
Tutkijat kehottavat arvioimaan myös hyvinvointialueiden määrää. Nykyistä isommat alueet kykenisivät heidän mukaansa toimimaan itsenäisemmin.
Sairaala- ja päivystysverkon kehittämistä pitää väliarvioinnin mukaan jatkaa niin, että verkosta on olemassa valmis ehdotus 2027 hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Poliitikkojen pitää päättää siitä, millaisia julkisia palveluja vero- ja asiakasmaksuilla tuotetaan.
Tutkijat moittivat myös kansallista ohjausta siitä, että se on painottunut liikaa talouteen.
"Talouspuhe on rajoittanut alueiden itsehallintoa."
Väliarvioinnin toteuttivat professori Arto Haveri, professori Harri Jalonen, professori emeritus Ilmo Keskimäki, professori Juho Saari, johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen, tutkimusprofessori emeritus Markku Pekurinen, professori Mika Kortelainen, tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen, toimitusjohtaja Tiina Ristikari Väestöliitosta sekä tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa. He edustavat eri korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia.
