Väitöstutkimus: Hoitotyöntekijöiden päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn kiinnitetään liian vähän huomiota

Tuoreen väitöskirjan mukaan hoitotyöntekijöiden haitallisen päihteiden käytön ehkäisyä ja varhaista puuttumista on tutkittu vähän.

Kuvateksti
Päihderiippuvuus voi hoitamattomana vaarantaa potilasturvallisuuden, hoidon laadun ja hoitotyön ammatillisen toiminnan.
Kuva: iStock

Terveydenhuollon päihdeohjelmissa painottuvat ongelmatilanteiden tunnistaminen ja valvonta, kun taas ennaltaehkäisy jää vähälle huomiolle. Terveystieteiden maisteri Katrimaija Luurilan väitöskirja osoittaa, että hoitotyöntekijöiden haitallisen päihteiden käytön ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista ei ole juurikaan tutkittu kansallisesti eikä kansainvälisesti. Tutkimukset painottuvat päihteiden käytön kuvaamiseen, valvontaan sekä toipumis- ja seurantaohjelmiin hoitotyöntekijöille.

Päihteiden käyttöön liittyvien valvontaviranomaisen valvontapäätösten dokumenttianalyysi kertoi, että päihtyneenä työskentely ja lääkevarkaus olivat pääsyyt ilmoitukseen. Sairaanhoitajien keski-ikä oli ilmoitushetkellä 43 vuotta. Puolella päihteinä olivat lääkkeet, neljäsosalla alkoholi ja viidenneksellä molemmat.

Päihteiden käyttö havaittiin työpaikalla kirjaamisepäselvyyksien, testien tai havaintojen perusteella. Lähes puolessa tapauksista tilanteeseen puuttunut henkilö oli hoitotyön esihenkilö ja kolmasosassa kollega. Yli puolessa tilanteista mukana olivat päihdepalvelut, puolessa työterveyshuolto ja kolmanneksessa mielenterveyspalvelut. Työpaikan prosessi päättyi kolmella neljästä työsuhteen päättymiseen.

Mainos alkaa
Uutiskirjemainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Uutiskirjemainos.
Mainos päättyy

Päihdeohjelma on väline työpaikan terveyden edistämiseen ja päihdehaittojen ehkäisyyn. Tämän tutkimuksen mukaan ohjelmat kaipaavat terveydenhuollossa ohjaavien arvojen sekä konkreettisten tavoitteiden, ennaltaehkäisyn toimien ja arvioinnin kuvauksia. Merkit työntekijän päihtymyksen tunnistamiseen kuvattiin valtaosassa ohjelmia, mutta toimintamalli potilaille tarkoitettujen lääkkeiden väärinkäyttötilanteeseen mainittiin vain yhdessä. Ohjelmissa ei esitelty tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon työpaikoilla osana työpaikan kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen toimia. Tulosten avulla voidaan kehittää esihenkilöiden, työntekijöiden ja opiskelijoiden koulutusta päihteiden haitallisen käytön varhaisen tunnistamisen vahvistamiseksi sekä toimintamalleja sen käsittelyyn.

Päihdeohjelman ennaltaehkäisevää otetta tulee tuntuvasti vahvistaa huomioiden yksilötason lisäksi työyhteisön ja organisaatiotason toimet sekä työympäristön kulttuuriset piirteet. Tutkimustulokset kannustavat organisaatioiden johdon sitouttamiseen, päihdeohjelmien läpinäkyvään rakentamiseen, konkreettisten ennaltaehkäisevien toimien jalkauttamiseen sekä ohjelman säännölliseen arviointiin ja päivittämiseen.

Terveystieteiden maisteri Katrimaija Luurilan väitöskirja Supervision for nurses with substance use disorder – from prevention todisciplinary actions (Hoitotyöntekijöiden haitallisen päihteiden käytön valvonta – ennaltaehkäisystä viranomaistoimiin) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Itä-Suomen yliopistossa 26. kesäkuuta kello 12 Kuopion kampuksella.