Väitöstutkimus: Hyvin ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla enemmän oppimisvaikeuksia kuin täysaikaisesti syntyneillä ikätovereillaan

Kun lapsi on syntynyt hyvin ennenaikaisesti, tällä on täysiaikaisina syntyneitä ikätovereitaan enemmän kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia kouluiässä. Hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten arviointi- ja kuntoutuskäytännöt vaativat kehittämistä.

Kuvateksti
Koulu tuo esiin hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten oppimisvaikeudet.
Kuva: iStock

Hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten tehohoito on parantunut ja selviytymisennuste kohentunut. Silti heillä on kohonnut riski kielellisiin ja lukutaitoon liittyviin vaikeuksiin. Tämä käy ilmi filosofian maisteri Minna Heikkisen logopedian alan väitöskirjasta.

Lapsi on hyvin ennenaikaisesti syntynyt, jos hän on syntynyt ennen 32. raskausviikkoa.

Heikkinen tutki hyvin ennenaikaisesti syntyneitä lapsia, kun he olivat täyttäneet yhdeksän vuotta. Tutkimuksessa havaittiin, että hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten taidot olivat keskimäärin heikompia oli sitten kyseessä kielen ymmärtäminen, kommunikointitaidot, tekninen lukutaito, luetun ymmärtäminen ja oikeinkirjoitus.

Mainos alkaa
Tehy-lehden uutiskirjearvontamainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Tehy-lehden uutiskirjearvontamainos.
Mainos päättyy

Lisäksi joillakin ennenaikaisuuteen liittyvillä sairauksilla oli yhteys tiettyihin vaikeuksiin: sikiöaikainen kasvunhidastuma liittyi heikompiin nopean nimeämisen, lukemisen sujuvuuden ja oikeinkirjoituksen taitoihin. Aivokammioverenvuoto puolestaan liittyi heikompaan tekniseen lukutaitoon, hengitysvaikeusoireyhtymä heikompaan nopeaan nimeämiseen ja sepsis heikompiin kommunikointitaitoihin.

Äidin matala koulutustaso lisäsi lasten riskiä heikompiin kielen ymmärtämisen taitoihin.

Minna Heikkisen mukaan hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten arviointi- ja kuntoutuskäytännöt vaativat yhä kehittämistä.

”Suomessa puheterapia ja muu kuntoutus päättyvät usein kouluikään mennessä, mutta mahdollisten haasteiden tunnistaminen myös kouluiässä on tärkeää, jotta lapsille voidaan tarjota oikea-aikaista tukea ja kuntoutusta.”

Tutkimukseen osallistui 76 hyvin ennenaikaisesti syntynyttä ja 51 täysiaikaisena syntynyttä yhdeksänvuotiasta lasta. Lasten kielen ymmärtämistä, kommunikointia sekä lukemisen ja kirjoittamisen taitoja arvioitiin testein sekä vanhemmille tehtyjen kyselyiden avulla. Taustatekijöiden yhteyttä taitoihin tarkasteltiin tilastollisin menetelmin.

Filosofian maisteri Minna Heikkinen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 26. syyskuuta.