Kajaanin ammattikorkeakoulu on solminut yhteistyösopimuksen sambialaisen korkeakoulun kanssa.
Sopimuksen tarkoituksena on kolmen vuoden aikana tuottaa Sambiasta 120 sote-ammattilaista Kainuuseen.
Ensimmäiset hoitajat saapuisivat mahdollisesti ensi keväänä. Ennen tuloaan he osallistuvat viiden kuukauden suomen kielen kurssille Sambiassa.
Ammattikorkeakoulu täydennyskouluttaa heidät päteviksi sairaanhoitajiksi Suomen vaatimusten mukaan.
75 opintopisteen opinnot kestävät noin puolitoista vuotta. Samaan aikaan he työskentelevät Kainuun hyvinvointialueen palveluksessa.
Tehyn kansainvälisten asioiden päällikön Sari Koivuniemen mukaan työnantajat yrittävät ratkoa sote-alan työvoimapulaa erilaisilla maahanmuuttoprojekteilla. Hänen mielestään projekteista on päästävä pysyvään malliin.
”Pysyvä pätevöitymispolku ottaa huomioon kaikki erilaiset tekijät harjoittelua, kielenopetusta ja kotouttamista myöten.”
Koivuniemi muistuttaa, että sote-alan työperäinen maahanmuutto poikkeaa muusta maahanmuutosta esimerkiksi tutkintojen tunnustamisen ja kielitaitovaatimusten osalta.
”Hankkeet eivät tuota pysyviä tuloksia. Konsultit konsultoivat, keräävät rahat ja parin vuoden päästä kaikki tulleet lähtevät takaisin kotiin.”
Kainuun hankkeen budjetti on Kainuun Sanomien mukaan 375 000 euroa.
Ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kimmo Nikkanen tunnustaa ja tunnistaa, että Suomi ei ole vahvoilla kansainvälisessä kilpailussa hoitajista.
”Suomella ei ole puolellaan helppoa kieltä, englannin kieltä virallisena kielenä, joustavaa maahantulopalvelua, kilpailukykyisiä asettautumiseen liittyviä palveluita, perheiden yhdistämisen helppoutta, edullista asumista ja ruokaa saati ympäri vuoden miellyttävää säätä.”
”Ammattikorkeakoulu yrittää vastata kilpailuun monitahoisella yhteistyöllä ja kehittää mallia, joka jouhevoittaisi maahantuloa ja asettautumista.”
Tehyn järjestöasiantuntija Sari Kauppisen mukaan Kainuun hankkeessa on vielä paljon epäselviä asioita.
”On epäselvää, millaisella työsopimuksella ja missä ammatissa tulijat työskentelevät täydennyskoulutuksen aikana.”
”Toistaiseksi ei myöskään ole varmuutta siitä, miten tulijoiden perehdytys työpaikoilla järjestetään. Perehdytykseen pitää varata riittävästi aikaa ja resursseja, mikä ei ole helppoa henkilöstöpulan vuoksi.”
Kauppinen ei myöskään ole vakuuttunut siitä, että tulijat ovat saaneet totuudenmukaisen kuvan siitä, mitä eläminen Suomessa maksaa.
Tehy ei vastusta ulkomaisen työvoiman rekrytointia, mutta toiminnan on noudatettava eettisen rekrytoinnin periaatteita.
”On ongelma, mikäli länsimaat siirtävät oman työvoimapulansa kehitysmaiden kannettavaksi. Lähtömaiden peruspalvelut rapautuvat, kun koulutetuimmat siirtyvät ulkomaille”, Koivuniemi sanoo.
26.10. klo 9.17 tarkennettu sambialaisten tuloaikaa ja kielikoulutuksen kestoa.
Lue lisää:
