Korona kurittaa sote-alaa: Kyselyt nostavat esiin eritoten nuorten hoitajien väsymyksen

Joka kolmas sote-ammattilainen on pelännyt koronan vuoksi oman terveytensä puolesta. Nuoret pelkäsivät enemmän kuin iäkkäät.

Kuvateksti
Kunnissa monien ammattiryhmien stressi jopa väheni viime vuonna. Poikkeuksena on hoitoala. Kuva: iStock

Kaksi Työterveyslaitoksen tuoretta kyselyä nostaa esiin varsinkin nuorten sote-ammattilaisten kuormittuneisuuden.

”Vaikka sanotaan, että kyllä nuorena jaksaa, minua huolestuttaa nuorimpien työntekijöiden tilanne. Nuorimmat palautuvat työstä heikoimmin. Alle 30-vuotiaista vain 27 prosenttia palautuu hyvin, kun esimerkiksi yli 60-vuotiaista 38 prosenttia palautuu hyvin”, sanoo johtava asiantuntija, dosentti Jaana Laitinen.

Palautumista heikensi muun muassa kasvanut työmäärä.

Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -kysely tehtiin viime marraskuussa. Siihen vastasi lähes 24 500 työntekijää. Kysely toistetaan vuosittain.

Kolmannes sote-ammattilaisista pelkäsi koronan vuoksi oman terveytensä puolesta. Eniten pelkoa kokivat röntgenhoitajat, sairaanhoitajat, kätilöt, laboratoriohoitajat ja lähihoitajat. Nuoret pelkäsivät enemmän kuin iäkkäämmät.

Etätyötä sote-ammattilaisista teki 14 prosenttia, ja heistäkin suuri osa teki sitä vain osittain. He voivat muita paremmin lähes kaikkien mittareiden mukaan.

Työmäärä kasvoi eniten esimiehillä.

”Tulosten mukaan kuormitusta vähentää oikeudenmukainen ja kannustava esimiestyö. Myös työyhteisön hyvä toimivuus kantaa arjen haasteissa”, Laitinen toteaa.

Pandemian aiheuttamat paineet osuivat varsinkin jo ennestään kuormittuneisiin. Sote-alan viime vuodet ovat olleet raskaat: sote-uudistusta on vatuloitu vuosia, kuntien talous on tiukoilla ja monin paikoin on käyty yt-neuvotteluja. Paikoin kärsitään työvoimapulasta.

Psyykkinen rasittuneisuus liittyi usein uusien tehtävien opetteluun, pelkoon oman terveyden puolesta ja suojainten riittävyyteen.

”Hoitajat ovat kasvotusten koronan kanssa. Uusi, tuntematon tilanne söi etenkin niiden voimia, jotka olivat jo valmiiksi rasittuneita. Pandemian alussa heräsi kysymys, onko suojaimia riittävästi”, Laitinen sanoo.

Toinen juuri valmistunut kysely on Kunta10. Myös sen perusteella on syytä olla huolissaan nuorten jaksamisesta. Heillä oli eniten stressiä, heikoin palautuminen ja he kokivat eniten väkivallan uhkaa ja häirintää.

Kunta-alan työntekijöistä erottuivat sote-ammattilaiset ja varsinkin pandemian vuoksi toisiin työtehtäviin siirtyneet terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat. He näyttävät kokeneen muutokset kaikkein kuormittavimpana: heistä 43 prosenttia koki työstressiä ja 64 prosentilla oli työnantajan vaihtoaikeita. 

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula halusi välittää tutkimusten julkistamistilaisuudessa erityiskiitokset sote-ammattilaisille, jotka ovat tehneet hyvää työtä ennennäkemättömän paineen alla jo lähes vuoden.

Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyssä olivat mukana Siun sote, Eksote, Essote, PPSHP, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Nordlab, Keski-Uudenmaan sote, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja PSSHP.

Kunta10-tutkimuksessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.

Lue lisää:

Työolobarometri: Sairaanhoitajat entistä tyytymättömämpiä

Hikisiä työvuoroja, aavemaisia kouluja, pimeitä mikroskooppeja - kuvat kertovat tehyläisten korona-arjesta