Valmiuslaki muutti monen tehyläisen työtä. Kuva: Liisa Takala

Monet länsimaat maksaneet koronalisää – Milloin Suomi seuraa perässä?

Moni länsimaa maksaa koronapotilaita hoitaneille hoitajille korvausta. Suomessa odotetaan vastausta Tehyn ja SuPerin ehdottamaan 1 000 euron koronalisään.

Viimeksi eilen 14. heinäkuuta maan kansallispäivänä Ranskan hallitus teki kunniaa koronapotilaiden hoitajille. Sairaanhoitajat saavat keskimäärin 183 euron korotuksen kuukausipalkkaan.

Miten sitten Suomessa? Pitääkö hoitajien odottaa vielä kauan?

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Toivottavasti ei. Asia on mahdollista ottaa käsittelyyn esimerkiksi hallituksen budjettiriihessä, joka tosin tänä vuonna on vasta syyskuussa, sanoo Tehyn johtava lakimies Matias Nyman.

Kuten Iltalehti pääkirjoituksessaan 10. heinäkuuta kirjoitti, yksi tapa huomioida hoitajat olisi maksaa kertaluontoinen korvaus koronakevään venymisestä. Näin ovat tehneet muun muassa Saksa (1 500 euroa) ja Alankomaat (1 000 euroa). Ruotsissa korvaukset ovat vaihdelleet maakunnittain. Esimerkiksi Jönköpingin maksaa 385 euron kuukausilisää ja Västmanland 1 925 euron suuruista kertakorvausta koronapotilaita hoitaville. Norjassa ylityökorvauksia korotettiin jo keväällä ja myös Islanti reagoi nopeasti.

Suomessa Tehy ja SuPer ehdottivat toukokuun lopulla kunnallisen työehtosopimuksen synnyn aikaan maan hallitukselle, että hoitajille maksettaisiin 1 000 euron koronalisää. Iltalehden tekemän selvityksen mukaan yksikään sairaanhoitopiiri ei ole maksanut mitään lisää.

Tehy-lehti kertoi viime viikolla, että Ylä-Savon sote-kuntayhtymässä koronan varjolla sote-henkilöstölle maksetaan 22,50 euroa työhyvinvointirahaa. Työntekijöissä tämä on herättänyt luottamusmiehen mukaan lähinnä suuttumusta varsinkin, kun samaan aikaa johdolle maksetaan tuhansien eurojen bonuksia ylityökorvauksina.

Nymanin mukaan perusteet koronalisän maksamiselle löytyvät valmiuslaista, joka oli kevään ja alkukesän aikana voimassa. Lain takia moni sote-ammattilainen joutui perumaan lomiaan, heidän irtisanomisaikansa piteni ja ylitöihin joutui ilman omaa suostumusta.

– Valmiuslaki kosketti laajasti tehyläisiä. Töitä tehtiin teholla uuvuttavissa suojaimissa, mutta moni joutui myös siirretyksi tehtäviin, joista ei ollut aikaisempaa kokemusta, Nyman muistuttaa.

 

Mainos
Mainos

Uutisia