Kyselyyn vastanneista 11,9 prosenttia koki, että henkilöstötilanteen hoitaminen vie lähes kaiken työajan. 29,4 prosenttia ilmoitti, että henkilöstötilanteen hoitaminen vie paljon normaalia enemmän aikaa.
Vastaajista 13,5 prosenttia kertoi, että on heikon henkilöstötilanteen takia joutunut tekemään töitä myös vapaa-ajallaan. 14,2 prosenttia vastaajista on henkilöstövajeen takia joutunut itse tekemään sairaanhoitajalle tai muille normaalisti kuuluvia tehtäviä.
Hoitotyön johtajat korostavat kyselyssä, että huono palkkataso vähentää hoitotyön vetovoimaa. Palkka nousee alan vetovoimatekijöistä merkittävimmäksi. Huonoa palkkatasoa pidetään myös arvostuskysymyksenä.
”On kummallista, että edelleen toimitaan kuin ei ymmärrettäisi palkkauksen merkitystä. Ongelmaa yritetään ratkaista esimerkiksi kouluttamalla lisää henkilökuntaa. Ratkaisu on aivan kestämätön, kun laiva kerran vuotaa,” sanoo Karhe.
Yli puolet hoitotyön johtajista kertoo, että heidän työyksiköidensä sijaistarpeet hoidetaan oman väen joustoilla tai kutsumalla tuttuja keikkalaisia. Terveydenhuollon henkilöstöhallinnassa olisi kuitenkin mahdollista systemaattisesti laskea, mikä on tilastollinen todennäköisyys äkillisille poissaoloille.
”Näin tekemällä vahvuudessa olisi jo valmiiksi vakituisia sisäisiä sijaisia hoitamaan tilastollisesti lasketut ja vuosittain toteutuvat äkilliset poissaolot. Ennakoimalla poikkeustilanteet olisivat paremmin hallittavissa ja oman väen joustot kohtuullisissa rajoissa.”
Kyselyssä johtajat esittävät runsaasti kritiikkiä työyksiköiden perusmiehityksen riittävyyttä kohtaan. Neljännes vastaajista antoi työyksikkönsä perusmiehitykselle korkeintaan tyydyttävän kouluarvosanan.
Kysely toteutettiin marras- ja joulukuun vaihteessa 2021. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 306 hoitotyön johtajaa.
