Tehy ei ole ainoa, joka näkee työrauhaa koskevassa lakiesitysluonnoksessa ongelmia – ”Poikkeuksellisen suoraa palautetta”

Työrauhalainsäädäntöä koskevasta lakiesitysluonnoksesta annettiin yhteensä 53 lausuntoa. Tehyn lisäksi muutkin puuttuivat hallituksen esitysluonnoksen ongelmiin. Oikeusministeriö kehottaa arvioimaan uudelleen, onko valtiolla riittäviä perusteita rajata poliittisia työtaisteluja.

Kuvateksti
Perusoikeuksiin kuten sananvapauteen tai työtaisteluvapauteen ei voi kajota, ellei se ole aivan välttämätöntä.
Kuva: Jari Lifländer

Suurin osa työrauhalainsäädäntöä koskevista lausunnoista on ammattiliitoilta ja työnantajaliitoilta. Viranomaisista lausunnon antoivat oikeusministeriö, työtuomioistuin ja valtakunnansovittelijan toimisto.

Petteri Orpon hallitus tahtoo rajoittaa uudella lailla poliittisia työtaisteluja ja myötätuntotyötaisteluja eli tukilakkoja.

Esitysluonnoksen mukaan myötätuntotyötaistelu olisi laiton, jos sen vahingolliset seuraukset olisivat ilmeisessä epäsuhdassa päämäärään nähden. Oikeusministeriö kaipaa lausunnossaan tarkempia määritelmiä, mitä epäsuhta tarkoittaa tai milloin työtaistelu on kohtuuttoman voimakas toimenpide.

Oikeusministeriö kehottaa myös arvioimaan uudelleen, onko valtiolla riittäviä perusteita rajata poliittisia työtaisteluja, sillä ne nauttivat tavallista vahvempaa sananvapauden suojaa.

”Tämä on poikkeuksellisen suoraa palautetta ministeriöstä. Oikeusministeriön lausunto sisältää monia samoja huomioita kuin Tehyn lausunto”, sanoo juristi, erityisasiantuntija Jarkko Pehkonen Tehystä.

Perusoikeuksiin kuten sananvapauteen tai työtaisteluvapauteen ei voi kajota, ellei se ole välttämätöntä. Rajoituksien pitää olla tarkkarajaisia ja oikeasuhtaisia.

Oikeusministeriö puuttuu myös luonnoksen kohtaan, jossa halutaan kieltää tukilakot, jotka koskisivat välttämättömiä palveluja ja toimintoja. Ministeriön mielestä määrittely on liian lavea.

”Samaa mieltä ovat Tehy ja SuPer lausunnoissaan. Ei voida sanoa, että esimerkiksi kaikki sairaalan toiminta olisi tässä kohtaa välttämätöntä, vaan asia on pohdittava toiminto toiminnolta. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan vain välitöntä ja konkreettista vaaraa aiheuttavaa työtaistelua voi rajoittaa”, Jarkko Pehkonen toteaa.

Työtuomioistuin sanoo lausunnossaan, että lakiesitysluonnokseen liittyy tulkinnanvaraisuutta ja kuluu todennäköisesti pitkään, että oikeuskäytäntö vakiintuu.

Luonnoksessa ehdotetaan, että joitakin tapauksia ratkoisivat työtuomioistuimen lisäksi yleiset tuomioistuimet. Tätä työtuomioistuimen lausunnossa ei kannateta, koska riskinä on oikeuskäytännön eriytyminen ja oikeusvarmuuden heikkeneminen. Saman nosti lausunnossaan esille Tehy.

Valtakunnansovittelijan toimisto huomauttaa, että myötätuntolakot tai poliittiset työtaistelut eivät kuulu sen toimialaan. Se kritisoi lausunnossaan sitä, että uusi lainsäädäntö lisättäisiin työriitalakiin, joka toimii nykyisellään hyvin.

Lakiluonnoksen mukaan tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin liittyvistä työnseisauksista pitää ilmoittaa valtakunnansovittelijan toimistoon. Lausunnossa ihmetellään, miksi näin – Mitä toimistossa on tarkoitus ilmoituksille tehdä?

Tehy ei hyväksy aikeita rajoittaa työtaisteluoikeutta. Tässä se on yhdessä rintamassa muiden ammattiliittojen kanssa.

Hallituksen lakiesitysluonnos voi muuttua lausunnoista saadun palautteen perusteella. Hallituksen on määrä antaa lakiesitys eduskunnan käsiteltäväksi helmikuun alussa. Tavoite on saada uusi työrauhalainsäädäntö voimaan jo heinäkuussa.

Monet työntekijäliitot arvostelivat lausunnoissaan, että työrauhalainsäädäntö halutaan kiireellä voimaan, jotta työntekijät eivät voisi niin hyvin vastustaa tulossa olevia heikennyksiä.