Tehyn mukaan koronajäljittäjä tarvitsee terveydenhuollon ammattitutkinnon ja jäljitystyöhön perehdyttävän lisäkoulutuksen. Kuva: iStock

Tehy: Helsinki toimii moraalittomasti värvätessään ilmaistyövoimaa koronajäljitykseen

Tehyn edunvalvontajohtaja tyrmää Helsingin pyrkimykset saada vapaaehtoisia koronajäljittäjiä. Koronan vastainen työ vaatii terveydenhuollon ammattilaisen pätevyyden, ja työstä kuuluu maksaa asianmukaista palkkaa.

Helsingin kaupunki toimii moraalittomasti, jos se pyörittää normaalisti ammattihenkilöstön voimin tehtävää työtä vapaaehtoisvoimin, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Helsingin kaupunki on ilmoittanut, että se haalii vapaaehtoisia esimerkiksi sote-alan kansalaisjärjestöistä ja eläkkeellä olevista sote-alan ammattilaisista. Vapaaehtoisten, palkatonta työtä tekevien tarvetta kaupunki perustelee sillä, että alan työvoimapulasta johtuen se ei pysty riittävän nopeasti palkkaamaan henkilöstöä tekemään koronajäljittäjän työtä.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Helsingin kaupungilla on ollut tämän syksyn palkkalistoillaan 170 jäljittäjää. Koronatartuntojen kasvun vuoksi kaupunki haluaa lisää jäljittäjiä.

”Vapaaehtoisten värväys on mielivaltaa, joka ei kuulu meidän yhteiskuntaamme. Ihmisille pitää maksaa palkkaa tekemästään työstä.”

Tehyn mukaan Helsingin kaupungin toiminnassa liikutaan harmaan talouden alueella. Vapaaehtoisesti tehdystä työstä ei myöskään kerry verotuloja yhteiskunnalle.

Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ja tartuntatauteja koskevasta lainsäännöstä puuttuvat säädökset, jotka koskisivat koronajäljittäjien kelpoisuusehtoja. Siten koronajäljittäjän tehtävässä voi toimia muukin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, jos työantaja arvioi työntekijän koulutuksen, kokemuksen ja ammattitaidon riittäväksi.

”Työnantaja vastaa siitä myös koronajäljittäjän tehtävissä.”

Tehyn mukaan koronajäljittäjän tehtävät ovat terveyden- ja sairaanhoitoa, jotka edellyttävät terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta ja osaamista. Tartuntaketjujen onnistuneella jäljittämisellä voidaan löytää jatkotartuntoja, katkaista tartuntaketjuja ja estää epidemian leviämistä. Jäljittäjän on haastattelun aikana osattava huomioida ja arvioida erilaisia oireita, jotta jäljityksen kohteena oleva henkilö voidaan tarvittaessa ohjata oikea-aikaisesti hoitoon. Esimeriksi iäkkäillä henkilöillä saattaa olla monia perussairauksia ja monia lääkkeitä, joten heidän ohjaamisensa ja neuvominen jäljitystyön yhteydessä vaatii lääketieteellistä ja hoitotyön osaamista.

Työn vaativuudesta kertoo, että Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat toteuttaneet yhteistyössä opintojakson koronavirustapausten kontaktien kartoittamisesta ja tartunnalle altistuneiden jäljityksestä. Lokakuussa 2020 THL tiedotti, että koronavirustartuntojen jäljityskoulutuksen suorittaminen kannattaa, koska koronaviruksesta opitaan koko ajan lisää ja myös jäljitystyön käytännöt kehittyvät.

Tehy katsoo, että koronajäljitystehtävissä toimivien työntekijöiden tulisi suorittaa hyväksytysti lisäkoulutus.

Mainos
Mainos

Uutisia