THL: Pula hammashoitajista vaikeuttaa hoitovelan purkua suun terveydenhuollossa

Suun terveydenhuollossa on vältytty tehokkaan suojauksen ja hyvän hygienian ansiosta koronatartunnoilta lähes täysin.

Kuvateksti
Suun terveydenhuollon alasajo keväällä 2020 ja muut epidemian vaikutukset saivat aikaan noin 1,1 miljoonan käynnin hoitovelan. Kuva: Annika Rauhala

Koronan vaikutukset näkyvät suun terveydenhuollossa ennen kaikkea hoitovelkana, jonka purku voi kestää vuosia. Pula henkilökunnasta hidastaa jonojen purkua.

Korona ajoi suun terveydenhuollon alas keväällä 2020. Alasajo ja muut epidemian vaikutukset ovat saaneet aikaan noin 1,1 miljoonan käynnin hoitovelan entisen päälle. 

Velkaa on pyritty kuromaan kiinni lisätöillä, ostopalveluilla, vuokratyövoimalla ja etäpalveluja kehittämällä. 

Hoitovelka keskittyy erityisesti pahimpien epidemia-alueiden suuriin kuntakeskuksiin.

Vastaanotot ovat toimineet jo lähes täydellä kapasiteetilla syksystä 2020 lähtien. 

Käyntien määrät eivät kuitenkaan ole vielä palautuneet pandemiaa edeltävälle tasolle.

Syynä ovat muun muassa ylimääräisten varotoimien vuoksi pidennetyt käyntiajat, henkilökunnan karanteenit ja sairauslomat sekä henkilökuntapula.

"Pula henkilökunnasta, erityisesti hammashoitajista, vaikeuttaa hoitojonojen purkua. Hoitovelan purku vaatii lisäresursointia, palveluiden uudelleen organisointia ja lisää hoitohenkilöstöä", sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylihammaslääkäri Ulla Harjumaa.

Epidemia on viivästyttänyt joidenkin suusairauksien hoitoa, ja odotusaikana pahentuneet oireet vaativat nyt vaativampaa hoitoa.

Esimerkiksi suusyöpien diagnosoinnit ovat viivästyneet. Lisäksi osa hoitoa tarvitsevista ei todennäköisesti ole edelleenkään hakeutunut hoitoon.

Tartunnoilta on vältytty muutamaa tartuntaepäilyä lukuun ottamatta, vaikka altistumisia on kuitenkin tapahtunut useita kymmeniä.

Työskentely lähellä potilaiden suojaamattomia hengitysteitä ja koronavirusten säilyminen tartuttavina aerosoleissa pitkään nähtiin isoina tartuntariskeinä.

"Alkuvaiheen pelot henkilökunnan tartunnoista eivät onneksi ole toteutuneet Suomessa eivätkä muuallakaan maailmassa. Hammashoitohenkilöstön tartuntamäärät eivät näytä eroavan muusta terveydenhuollon henkilöstöstä tai muusta väestöstä."

Tartunnoilta on vältytty tehokkaan suojauksen ja hyvän hygienian ansiosta. 

Vastaanotoilla on kansallisen ohjeistuksen mukaan käytetty myös suojavisiirejä ja minimoitu aerosoleja tuottavat toimenpiteet. Potilaille on annettu desinfioivat purskuttelut ennen hoitoa.