Jänisrutolta voi suojautua peittävällä vaatetuksella.
Jänisruton vuosittainen huippu on syksyllä. Tauti on Suomessa silti melko harvinainen.
Jänisrutto eli tularemia on bakteerin aiheuttama tartuntatauti. Pohjoismaissa bakteerin tyypillisenä elinympäristönä pidetään pienjyrsijöitä ja jäniksiä.
Koska bakteeri tarttuu tavallisimmin verta imevien hyönteisten välityksellä, jänisruttotapaukset ilmenevät lähinnä heinä–lokakuun aikana, jolloin tautia levittävien hyttysten määrä on suurimmillaan.
– Lisäksi tautitapausten määrään vaikuttaa jänis- ja myyräkantojen vahvuus, muistuttaa erikoistutkija Jussi Sane THL:stä.
Itämisaika vaihtelee yhdestä vuorokaudesta kahteen viikkoon, mutta keskimäärin se on kolmesta viiteen vuorokautta.
Taudinkuva riippuu tartuntatavasta. Tavallisin tapa on hyönteisenpisto, joka aiheuttaa kuumeen, pistokohtaan kehittyvän paikallisen haavauman ja tulehduksen läheisissä imusolmukkeissa. Keuhkokuumetta esiintyy tyypillisesti hengitysteitse saadussa tartunnassa. Tartunnan voi saada myös suoraan sairaasta eläimestä.
Tartunnoista noin puolet on oireettomia.
Jänisruton yleisyys vaihtelee huomattavasti vuosittain. Laajoja epidemioita on esiintynyt vuosina 2000, 2003 ja 2006–2007. Viime vuonna tapauksia ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 114. Kahtena edellisenä vuotena niitä oli yhteensä 24.
