Joillakin alueilla 25 prosenttia lapsista joutuu odottamaan lastensuojelun palveluita. Kuva: iStock

Uusi kierros sotea – asiantuntijat uudistaisivat tiedolla

Sote-hallinto on uudistettava tiedolla ja paloissa vähitellen, sanovat asiantuntijat.

Uuden hallituksen on ryhdyttävä uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hajanaista hallintorakennetta. Sote-palvelujen sisältöjen uudistaminen erilaisilla hankkeilla ei riitä, kun koko järjestelmä oireilee. 

Palvelut on uudistettava rajattuina, hallittuina paloina ja tietoon tukeutuen. Kokonaisuudistusta ei kannata tavoitella kerralla. Nämä ovat sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden viestit päättäjille. 

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Asiantuntijat perustelevat uudistusta toimintaympäristön muutoksella, joka näkyy väestörakenteessa, sote-palveluiden ja henkilöstön saatavuudessa sekä alueiden erilaisella kantokyvyssä.

– Nykyinen tapa tuottaa ja järjestää palveluita kuntakohtaisesti ei enää toimi uudessa toimintaympäristössä ja taloudellisissa paineissa, sanoo ylijohtaja Kirsi Varhila STM:stä. 

STM ja THL ovat keränneet vertailukelpoista tietoa sote-palveluiden tilanteesta eri alueilta ja muodostaneet sen avulla kokonaiskuvan ja mittarit.

Mittareilla voidaan kuvata väestön hyvinvointia, arvioida palvelujen tarvetta, seurata palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä kustannuksia. Mittarit myös osoittavat, että sotessa on mahdollista tehdä muutoksia, jotka eivät vähennä palveluja, mutta silti säästävät.

– Nyt meillä on käytettävissä yhteinen ymmärrys eri alueiden tilanteista ja haasteista. 

Kerätystä tiedosta käy ilmi, että erikoissairaanhoitoon ei enää tarvitse jonottaa. Myös äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä rokotusohjelma toimivat yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea.

Perusterveydenhuollon saatavuudessa sen sijaan on huomattavia alueellisia eroja. Ongelmia on myös vanhusten kotipalveluissa ja lastensuojelupalveluissa. 

– Kotipalveluja puuttuu erityisesti vanhuksilta, joiden palveluiden tarve ei vielä ole suuri, sanoo arviointijohtaja Pekka Rissanen THL:stä.

Kerättyjen tietojen mukaan tilanne eri maakunnissa vaihtelee.

Eksote on saanut hyviä tuloksia, mutta nyt kunnat ovat tiukentaneet rahoitusta. Kainuussa käytetään paljon erikoissairaanhoidon palveluja, koska perusterveydenhuollossa ei ole riittävästi lääkäreitä. Varsinais-Suomessa tervettä väestöä hoidetaan kalliisti. 

Alueellisten vaikeuksien lisäksi päättäjillä on ratkaistavanaan koko Suomea koskevia ongelmia.

Syntyvyys laskee, ja samaan aikaan väestö vanhenee ja eläköityy. Uusia sote-ammattilaisia tarvitaan lisää. Lääkäripulan lisäksi uhkaa pula hoitajista. Eläkkeelle jäävien tilalle saadaan osaajia nykyisillä koulutusmäärillä, mutta vanhenevan väestön hoitotarpeen lisääntymisen aiheuttamaan tarpeeseen heistä ei enää riitä. 

– Vuoteen 2035 mennessä tarvitaan noin 200 000 uutta työntekijää sote-alalle, sanoo ylijohtaja Marina Erhola THL:stä.

Alueellisen epätasa-arvon lisäksi hoitoon pääsy on liikaa kiinni ihmisen työmarkkina-asemasta.

– Työterveyshuolto on etuoikeus, johon ei ole uskallettu puuttua, Varhila sanoo.

26.4. klo 9.38 korjattu kirjoitusvirheitä.

Uutisia