Uuden tehtävän yksi suurimmista haasteista onkin ehkä oman rajallisuuden hyväksyminen. Vaikuttaminen ei ole jatkuvaa ongelmien sammuttamista, vaan usein pitkäjänteistä työtä, jossa pienetkin edistysaskeleet ovat merkityksellisiä. Joskus tärkeintä ei ole saada asiaa valmiiksi, vaan saada asia liikkeelle.
Työsuojelu ei poista kiirettä. Se ei lisää valtion asettamaa rahoitusta, ratkaise henkilöstöpulaa yhdessä kokouksessa eikä tee työelämästä täydellistä. Se voi kuitenkin auttaa tekemään näkyväksi asioita, jotka muuten jäävät helposti normaaliksi muuttuneen kuormituksen alle. Ehkä juuri siinä on yksi työsuojelun tärkeimmistä tehtävistä: selvittää, onko jokin asia kunnossa vain siksi, että siihen on totuttu.
Olen huomannut, että joissakin tilanteissa elää edelleen ajatus siitä, että työsuojelu ja työnantaja ovat vastakkaisilla puolilla. Itse en pidä vastakkainasettelun näkökulmasta, koska se useimmiten vaikeuttaa asioita. Vaikka roolit ja näkökulmat ovat erilaiset, tavoite on yhteinen: työpaikka, jossa ihmiset voivat tehdä työnsä turvallisesti ja kestävällä tavalla.
Harva asia paranee päätä aukomalla. Voi olla napakka olematta hyökkäävä. Yleensä parhaat tulokset syntyvät yhteistyöllä, kuuntelemalla ja sillä, että ongelmien ja syyllisten sijaan keskitytään ratkaisuihin.
Meillä on täällä työsuojelussa mahtava tiimi uutta ja vanhaa verta sekä hyvä yhteishenki. Täällä huolehditaan toisista, sillä vaikka me puhummekin työhyvinvoinnista meidän edustettavillemme, samaan aikaan tarvitsemme sitä hyvinvointipuhetta myös itse. Olen niin kiitollinen tästä porukasta!
Seuraavaksi siirryn noviisin askelin kesälomalle, palataan!
