Hoitajille riitti: osa työnantajista päivässä kriisissä

Kuvateksti
Kuva: Pexels

Vajaa vuorokausi. Siinä ajassa Tehyn ja Superin ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla oli välitön vaikutus potilaiden hoitoon. Kriisiviestejä alkoi kantautua muutamassa tunnissa julkisuuteen ympäri Suomea. Päivystykset ruuhkautuivat, leikkauksia peruttiin, tehoyksiköistä loppuivat hoitajat ja hoitajavastaanotto suljettiin. Potilaita hoidettiin kiireemmin, eikä osa potilaista saanut parasta mahdollista hoitoa.

Innokkaimmat julistivat sosiaalisessa mediassa hoitajien lakkoilevan. Mediassa annettiin ymmärtää, että hoitajien työtaistelu vaarantaa jopa potilasturvallisuuden. Ei pidä paikkaansa. Hoitajat tekevät edelleen työnsä työnantajan ennalta suunnitteleman työvuorolistan mukaisesti. Silloin ei ole kyse lakkoilusta. Mitä taas tulee potilasturvallisuuteen, siitä vastaa lain mukaan työnantaja.

Välittömät kriisiviestit sairaanhoitopiireistä osoittavat hälyttävällä tavalla yhden asian. Normaalissa työtilanteessa ilmeisesti iso osa työnantajista ei kykene vastaamaan potilasturvallisuudesta. Ilmeisesti kaikki työnantajat eivät voineet taata myöskään riittävästi hoitajia kaikille potilailleen. Syyt vaihtelivat, ulkona oli liukasta ja potilailla tarttuvia tauteja. Selityksen makua. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä lepää päivittäin alipalkattujen, mutta korvaamattomien hoitajien venymisen varassa. Eihän voi olla totta, että potilasturvallisuuden vaarantumisen pelossa hoitajat peruuttavat jatkuvasti omat ja perheensä menot. Eihän?

Tilanne ei tullut hoitajille tai potilaille yllätyksenä. Karusta todellisuudesta on raportoitu vuosia eteenpäin. Vastauksena kunnat ja työnantajapuoli ovat tuntuvasti aliresursoineet hoitotyön ja jättäneet palkkaamatta riittävästi hoitohenkilökuntaa. Esimerkiksi varahenkilöjärjestelmän pitäisi korvata nyt syntyneet hoitajapuutokset. Syntyneestä tilanteesta on pääteltävissä, ettei sekään ole riittävästi resursoitu.

Kaiken hoitajien kyykyttämisen jälkeen myös valtio päätti käydä hoitajien kukkarolla, ja silloin hoitajille riitti. Nyt viimeistään jokaisen kunnallisia terveyspalveluita käyttävän ihmisen tulisi välittömästi älähtää kuntapäättäjille ja hallitukselle hoitajiensa puolesta. Kysymys on rahasta, mutta sitäkin enemmän kyse on arvovalinnasta.

Miten fiksu työnantaja sitten tällaisen kriisin jälkeen toimii? Palkkaa tietenkin lisää hoitohenkilökuntaa ja osoittaa hoitajien arvostuksen rahalla eli nostaa korvaamattomat hoitajansa palkkakuopasta. Syyllistämisen sijaan työnantaja kiittää henkilökohtaisesti ja julkisesti hoitajia hyvin tehdystä ylimääräisestä työstä. On myös hyvä muistaa, että työnantaja voi tälläkin hetkellä rekrytoida lisää henkilökuntaa. Jännä, ettei vastuullinen työ huonolla palkalla houkuttele tulijoita jonoksi asti.

Jos tässä metakassa ovat jääneet kiitokset sanomatta, niin korjataan tilanne nyt. Kiitos, suuresti ihailemani kollegat.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.