Kuva: Unsplash

Kun nuppiluku ratkaisee kakkukahvit

Istuin työnantajan tarjoamalla kakkukahvilla. Työyksikön toimenpideluvut ja hoitosuoritteet olivat pysyneet riittävän kauan lähellä sataa prosenttia. Joinain kuukausina jopa pitkälti yli sadan. Hoitotyössä potilaiden nuppiluvusta kun on tullut uusi pyhä lehmä. Se on onnistumisen ja kunnianhimon symboli, jota työpaikalla on kunnioitettava ja palvottava.

Hoitosuoritteiden kieli on pitkän taivuttelun jälkeen saatu istutettua käytännön hoitotyöhön. Työnantaja ja veronmaksajat arvostavat tehotyövuoroja. Silloin hoitojonot liikkuvat. Ja hoitajan pää voi rauhassa piipata hoosiannaa kevät talvet työpäivän jälkeen.

Tuottaa vaikeuksia ymmärtää, miten joku kuvittelee, että ainutlaatuinen hoitotyö voidaan tuotteistaa liukuhihnatyöksi. Kukaan ei kakkukesteillä puhunut siitä, olivatko potilaat saaneet onnistunutta hoitoa ylipaikalla olevalla osastolla ja potilaita pursuavalla poliklinikalla. Hoitohenkilökunnan bonuksistakin vaiettiin täysin.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Johdon edustaja ei kysynyt, jaksaako hoitohenkilökunta kakun siivun voimin vetää läpi taas seuraavan supersuoritekuukauden. Siitä vaiettiin kohteliaasti, koska näyttiväthän tehokkuusmittarit kaiken olevan kunnossa. Kaksi maailmaa kohtasivat tilaisuudessa. Loputon säästöjen tavoittelu ja potilaan hyvä hoito.

Ihmisen kokonaisvaltaisesta hoitamisesta ollaan kaukana, jos laadukkaan hoitotyön mitta on vartin aika potilaalle. Esimerkiksi kotihoidossa yllättävä vanhuksen voinnin romahtaminen romuttaa hoitajan minuuttiaikataulut ja tehokkuusvaatimukset. Inhimillisesti ja eettisesti katsottuna vanhuksen luokse jääminen suunniteltua pidemmäksi ajaksi on oikein. Mutta päivän suoritteiden kannalta inhimillinen joustaminen on katastrofi.

Suoritteiden maailmassa ei ole aina kyse siitä, miten hyvin hoidettavaa on kyetty auttamaan. Hoitajan työssä ja autettavan elämässä siitä on kyse aina. Mutta työnantajilla ja päättäjillä on yhä useammin yhteinen sota-ajan mantra. Mitä pienemmällä hoitajamäärällä saadaan aikaan iso hoitosuoritteiden määrä, sen paremmin hoitotyössä on onnistuttu. Silloin unohtuu, että terveysalan suurimpaan ammattiryhmään eli hoitajiin panostaminen on työantajalle elintärkeä sijoitus. Ei pelkkä kuluerä.

Toivoisin jokaisen hoitamani ihmisen vuoksi työrauhaa. Enemmän niitä hoitotyön hetkiä, jolloin kaikki on kohdallaan hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Sitä, että ehtisin olla läsnä ja hoitaa autettavan ja hänen läheisensä kanssa asiat kerralla kuntoon. Luottamuksen syntymistä puolin ja toisin. Voisiko hoitosuoritevimmasta eroon pääseminen tuottaa jopa enemmän ja laadukkaampaa hoitoa, mitä kelloon vilkuilemalla voidaan toteuttaa?

Pahoin pelkään, että tarjoamalla kakkukahvit huikeista suoriteluvuista, tuotetaan kertakäyttöisiä hoitajia ja luukulta toiselle vaeltavia sairaita ihmisiä. Mutta ehkä se on hoitosuoritetehtaan pelin henki. Jonkun valinta kai sekin on, että nuppilukuja laskevan hoitotehtaan jäljet korjaavat lopulta Kela ja lääkärit sairauslomatodistusnippuineen.

 

Lue myös: Hoitajan käsistä näkee elämän.

 

Kommentit

Käyttäjän Päivi Häivälä kuva

En haluaisi potilaana olla suorite enkä kuormitusluku, haluaisin hyvää ja laadukasta hoitoa. Kohtaako hyvä hoito ja kuormitusluvut?

Mainos
Mainos