Mielenterveyden häiriötä sairastava on harvoin väkivaltainen

Nyt paloivat hermot niiden puolesta, joilla on mielenterveyden häiriö. Julkisuuteen ilmestyy tasaisin väliajoin virheellisiä artikkeleita, haastatteluja ja lausuntoja. Niiden mukaan ihmiset, joilla on mielenterveyden häiriö, ovat väkivaltaisia, arvaamattomia ja vaarallisia. Milloin he riehuvat linja-autossa, sairaalassa tai kadulla, ja milloin kotona.

Tutkimustulokset ja tilastot osoittavat, etteivät mielenterveyden häiriöt juuri lisää väkivaltaista käytöstä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Henkirikoskatsauksen mukaan noin 90 prosenttisesti henkirikoksen tekijöiden päämotiivina ei ole ollut mielenterveyden häiriö, joten he ovat syyntakeisia tekoonsa. Sen sijaan päihteet ovat varsin usein henki- ja väkivaltarikollisuuden taustalla. Päihteiden, erityisesti alkoholin, pitkäaikaiseen riskikäytön ehkäisyyn tulee siis panostaa.

Mielenterveyteen liittyvän stigman eli häpeäleiman vahvistaminen valeuutisilla ja juoruilla vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Mielenterveysbarometrin mukaan viidennes suomalaisista pelkää mielenterveyskuntoutujia. Asenne vaikuttaa kaikkiin niihin ihmisiin, joita asia tavalla tai toisella koskettaa. Eniten kuntoutujiin, joista vajaa puolet kokee tulevansa leimatuksi mielenterveyden häiriön vuoksi. Moni heistä ei esimerkiksi kelpaa normaalina itseään pitävien naapuriin.

Mutta täytyyhän sen olla ihan hullu, ei kai kukaan normaali ihminen tee tuollaista väkivallan tekoa, saan usein vastaukseksi oikoessani pinttyneitä ja vääriä ennakkoluuloja. Ensinnäkin, puhuessasi ihmisestä älä puhu ihmisryhmästä tai käytä sanaa se, vaan puhu henkilöstä yksilönä. Toiseksi hullu on loukkaava kirosana, jota en haluaisi enää kertaakaan elämäni aikana kuulla. Ja käsi pystyyn, joka olettaa olevansa kaikin tavoin normaali.

Normaalia on, että puolet suomalaisista kokee elämänsä aikana jonkinasteisen mielenterveyden häiriön. On hurjaa ajatella, että viime vuonna joka päivä yhdeksän ihmistä jäi ainoastaan masennuksen vuoksi eläkkeelle. Kuka tahansa meistä voi siis sairastua ja saada hoitoa, vaikka lähtökohtaisesti mielenterveys on positiivinen voimavara. Normaalimpaa olisi puhua vaikkapa siitä, miten mielenterveyshäiriön kokevat ihmiset joutuvat muita todennäköisemmin väkivallan uhriksi.

Uusi normaali on THL:n kyselyn mukaan esimerkiksi vanhustenhoitajat, joista 80 prosenttia on kohdannut työssään väkivaltaa. Silti ajattelemme ikääntyvien ja vanhusten olevan pääsääntöisesti herttaisia mummoja ja pappoja. Eikö väkivalta ole aina väärin ja yhtä raadollista, oli tekijä kuka tahansa?

Ja ei. En tarkoita, että mielenterveysongelmien kanssa kamppailevan väkivaltainen toiminta pitäisi painaa villaisella, kun sitä tapahtuu. Mutta on tapauskohtaisesti ja huolellisesti kartoitettava mistä on ollut kyse, ennen kuin kertoo jutun eteenpäin. Pohtia, olisiko ihminen voinut kiivastua tai olla yhtä väkivaltainen ilman mielenterveyden häiriötäkin.

Missään nimessä uhrien kokemuksia ei tule vähätellä, mutta väkivallan teon motiiveja on useita. Ihminen, jolla on mielenterveyden häiriö, on muutakin kuin kävelevä sirkuseläin, jota pelonsekaisin tuntein katsellaan, osoitellaan sormella ja kommentoidaan. Sanotaan asia siis vielä kerran, jotta se tulee selväksi. On henkistä laiskuutta kuitata kaikenlainen häirintä, väkivallan uhka, viha, aggressiivinen käytös ja väkivaltateot yksistään mielenterveyden häiriötä sairastavien ihmisten piirteiksi.

Lue myös: Ajatuksia hoitotyöstä, jota moni ei ikinä tekisi. 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.